Zoombinis

Monet 1990-luvulla lapsuutensa eläneet muistanevat takuulla viettäneensä aikaa kyseisellä vuosikymmenellä suosittujen, lapsille suunnattujen kasvatus- ja opetuspelien, kuten matemaattisia taitoja harjaannuttavan Matikkaraketin parissa. Tuohon aikaan kyseisen lajityypin joukossa nähtiin myös loogista päättelykykyä kouliva Zoombinis-sarja, joka on nyt löytänyt tiensä sekä mobiililaitteille että Windows- ja Mac-tietokoneille.

Uusin Zoombinis on alkuperäissarjasta vastanneen TERC-pelitalon ehostama uudelleenjulkaisu vuonna 1996 ilmestyneestä Logical Journey of the Zoombinis -debyyttiosasta, jossa pelaajan tehtäväksi asetetaan monenlaisia pulmanratkontatehtäviä. Tyyliltään Zoombinis on varsin looginen puzzlepeli, jota värittävät muun muassa lapsenomaiset hahmot sekä seikkailulliset tehtävät kauniilla, käsintehdyillä maisemilla höystettynä.

Pelin tarina saa alkunsa, kun Zoombinit joutuvat karkoitetuksi omasta elinympäristöstään. Tämä pakottaa otukset lähtemään matkaan ja etsimään itselleen uutta kotia. Kaikkiaan Zoombineja on 625, joita pelaajan on mahdollista hallita kerrallaan 16 hengen ryhmissä. Matkan varrella Zoombinit kohtaavat monenlaisia, toisistaan eroavia ongelmia. Tehtävät koostuvat pääsääntöisesti Zoombinien etenemistä rajoittavasta pulmasta, joka saattaa käsittää vaikkapa sillan ylittämistä tai puhuvien kivien ohittamista tietyillä Zoombineilla. Vastaan tulee myös eräänlaisia pomovastuksia, joiden kukistaminen onnistuu pääasiassa jollain vastustajan pyytämän haasteen ratkaisemisella. Esimerkiksi pelin ensimmäisiin pomotaisteluihin lukeutuva puuhirviö vaatii pelaajaa valitsemaan tälle oikeanlaiset pitsatäytteet. Pitsansa nauttinut hirviö on päihitetty ja pelaaja saa jatkaa matkaansa.

Pelimekaniikaltaan Zoombinis on varsin yksinkertainen. Arvioon päätyneessä PC-versiossa pelaaja siirtää hiirellä yksittäisiä Zoombini-hahmoja kentässä näkyviin kohteisiin, kuten vaikka askellaattoihin. Kun otuksen saa siirrettyä pysyvästi kyseiselle laatalle, viestii tämä yleensä myös sitä, että pelaaja on askeleen lähempänä ratkaisua. Väärin sijoitettu Zoombini-hahmo näkyy puolestaan välittömästi ympäristön käyttäytymisessä, joka voi ilmetä esimerkiksi hahmon lennättämisenä takaisin lähtöpaikalleen. Pahimmillaan pelaaja voi myös menettää ryhmänsä jäseniä virheellisten ajoitustensa seurauksena, sillä Zoombinit ovat taipuvaisia putoamaan erilaisiin rotkoihin ja syviin luolastoihin. Tämä kannustaa puolestaan mahdollisimman riskittömään pelityyliin, mikäli haluaa saada kaikki 625 Zoombiniaan turvallisesti kohti uutta kotia.

Seikkailun alkupuolella monet pulmat ja niiden ratkaisut ovat varsin helposti opittavissa. Pelin edetessä vaikeustaso tekee kuitenkin täyskäännöksen siitäkin huolimatta, vaikka pelaaja olisi valinnut aloittaessaan neljästä vaikeusasteesta helpoimman. Värikäs ja rento naksuttelu muuttuu siis pyytämättä aivonystyrät lyttääväksi painajaiseksi. Ongelmaksi muodostuu myös pelin haluttomuus tarjota lainkaan auttavaa kättä. Sen sijaan, että pelaajalle annettaisiin venyneen jumiutumisen päätteeksi jonkinlaisia vihjeitä ongelmatilanteisiin, joutuu tämä tyytymään erinäisten yksityiskohtien tarkkailuun, sekä niistä mahdollisesti löydettävän vastauksen hyödyntämiseen. Tällainen armottomuus saattaa syödä nopeasti peli-iloa, kun pulmatilanteista ei tahdo millään päästä eteenpäin. Pientä helpotusta tilanteeseen tarjoaa pelistä löytyvä harjoittelutila, jossa pelaaja voi vapaasti pohtia ja kartuttaa taitojaan. Tämä ei kuitenkaan auta vaikeutuvassa tarinatilassa etenkään silloin, jos pelaaja on asettanut tavoitteekseen olla uhraamatta ainuttakaan Zoombinia.

Vaikka Zoombinis edustaa pääasiassa vain graafisesti ehostettua versiota vuonna 1996 nähdystä alkuperäisteoksesta, olisin toivonut modernien uudistusten ulottuvan myös pelimekaniikan puolelle. Tällaisenaan pelin runko saattaa tuntua tämän päivän pelaajalle varsin hidastempoiselta ja kyllästyttävältä. 1990-luvulla opetuspelejä tahkonneille peli tarjoaa varmasti nostalgia-arvonsa piikkiin oman timanttisen hetkensä. Mikäli Zoombinisin edelliset osat eivät siis ole löytäneet ajan kultaamaa paikkaansa sydämessä, on debyyttiosan kuvankaunista uusintajulkaisua hyvin vaikea lähteä suosittelemaan.

Kokonaisuutena Zoombinis on kuitenkin omassa lajityypissään asiansa hoitava puzzle-naksuttelu. Pelin 12 tehtävää sekä neljä erilaista vaikeusastetta tarjoavat haasteista pitäville pähkinöitä purtavaksi. Armottoman vaikeustasonsa vuoksi sen kohderyhmäksi päätynevät kuitenkin perheen pienimpien sijaan ainoastaan 90-luvulla Zoombinisinsa kokeneet aikuiset.