Suomi
Gamereactor
arviot
X-Men Origins: Wolverine

X-Men Origins: Wolverine

X-Men Origins: Wolverine pohjautuu tänä keväänä ensi-iltansa saavaan samannimiseen elokuvaan. Vaikka kyseessä on lisenssipeli, ei kannata huolestua. Kyseessä on erittäin laadukas tuotos, joka kelpaa sekä sarjakuvien että toimintapelien ystäville.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

James Howlett, joka tunnetaan myös Wolverinena ja Loganina, osallistuu huippusalaiselle tehtävälle Afrikan siimeksessä. Luonnollisesti tehtävä menee päin palmua ja samalla reissulla hän menettää rakkaansa. Ystävänsä ja yksikkönsä pettämä Logan lähtee kostoretkelle, jossa kohdataan sarjakuvista tuttuja hahmoja, taistellaan lukemattomia kasvottomia kätyreitä vastaan ja annetaan veren ja ruumiinosien lentää oikein kunnolla.

X-Men Origins: Wolverine on täysin suoraviivainen toimintapeli. Pääsääntöisesti Logan juoksee kapeassa putkessa eteenpäin ja niittää siinä sivussa maahan kaiken, mikä sattuu tulemaan vastaan. Maisemat vaihtelevat Afrikasta lumiseen vuoristoon ja erilaisiin tutkimuslaitoksiin. Erilaiset armeijan laitokset tulevat hieman liiankin tutuiksi, sillä leijonanosa peliajasta kuluu niiden sisätiloja kolutessa. Pelaajan ei myöskään tarvitse vaivata päätään etenemisreittien suhteen, sillä Wolverinella on apunaan eläimelliset aistit, jotka näyttävät mihin seuraavaksi tulisi suunnata. Toisaalta näiden käyttö jää hieman kyseenalaiseksi, sillä suurimman osan ajasta kulkeminen on niin tiukasti rajattua, ettei erehtymismahdollisuutta etenemisreitin suhteen ole.

Näihin seikkoihin kätkeytyvät pelin suurimmat pettymykset, sillä sen pahimpia kompastuskiviä ovat pidemmän päälle itseään toistavat ympäristöt, vaihtoehtoisten etenemisreittien puuttuminen ja liian ahtaat taistelualueet. Toki vastaan tulee muutamia laajempia aukeita alueita, jotka mahdollistavat todella näyttävät massataistelut. Niitä olisi mielestäni saanut olla huomattavasti enemmän, sillä peli on ehdottomasti parhaimmillaan, kun pelaaja pääsee tekemään kymmenmetrisiä hyppyjä ja silpomaan joka puolelta kimppuun ryntääviä vastustajia.

Kostoretken varrelle mahtuu hurmeisia hetkiä, sillä Wolverine niittää vastustajia ketoon kuin kuolettava puimuri. Itse taistelujärjestelmä on hyvin paljon velkaa God of War -peleille ja mikäli Kratoksen seikkailut ovat tuttuja, olet Ihmisahman kanssa heti kuin kotonasi. Loganin liikerepertuaari rakentuu kevyiden iskujen, vahvojen hyökkäysten ja heittojen varaan. Liikkeitä voi yhdistellä näyttäviksi ketjuiksi, jotka yleensä päättyvät brutaaliin lopetusliikkeeseen. Vastustajia voi surmata myös kurkusta ilmaan nostamalla ja kerralla kappaleiksi sivaltamalla. Kentistä löytyy myös erilaisia kuolettavia ansoja, jotka päättävät niihin lentävän vihulaisen päivät kirjaimellisesti kertaheitolla. Wolverinella on myös erityinen raivomittari, joka mahdollistaa näyttävien erikoisliikkeiden tekemisen. Jahka mittari on tarpeeksi täynnä, voi päälle kytkeä erittäin voimakkaan raivotilan. Raivarin saaneen Howlettin kaikki liikkeet ovat huomattavasti nopeampia ja ne tekevät merkittävästi enemmän vahinkoa. Taistelujärjestelmässä riittää siis syvyyttä, vaikka aivan Kratoksen tasolle ei ylletäkään.

Tämä on mainos:

Pelaajan ei tarvitse turhaa huolehtia häntä vastaan ryntäävistä vihollislaumoista, sillä Wolverine kestää todella paljon rangaistusta. Regeneraatio-ominaisuus pitää puolestaan huolen siitä, etteivät pienet nyrkinkokoiset reiät ruumissa pääse hidastamaan toimintaa. Pelihahmon kestävyys on jaettu kahteen osaan: yleiseen kestävyyteen ja sisäelimiin. Aluksi vahinko menee suoraan yleiseen vahingonsietoon. Kun vahinkoa on kertynyt tarpeeksi, alkavat sisäelimet kärsiä ja tällöin kannattaa jo huolestua. Sisäelinten kuollessa myös lähes voittamaton sankarimme näet päättää päivänsä. Mikäli pelaaja onnistuu irtautumaan vähäksi aikaa taistelusta, alkavat haavat parantua ja elämä palautuu hiljalleen. Yleinen kestävyyden palautuminen tapahtuu huomattavasti nopeammin kuin sisäelinten kestävyys, joten surman suuhun ei kannata hyökätä liian nopeasti.

Tekijöiden omistautuminen aiheeseen näkyy pelin yksityiskohdissa. Taistelujärjestelmä vangitsee hyvin Wolverinen eläimellisen raivokkaan taistelutyylin. Vihollisten luodit repivät Loganista yksittäisiä paloja irti ja pelaaja voi ihastella niiden paranemista reaaliajassa. Mikäli Wolverine on ottanut vahinkoa todella rankalla kädellä, esiin voi työntyä luita, joiden pinnalla näkyy adamantium-kerros. Ehkä hienoimpana yksityiskohtana Wolverinen kynnet todella raastavat vastustajia ja parhaimmillaan he ovat kiireestä kantapäähän asti verinaarmujen peitossa.

X-Men Origins: Wolverine on oikein hyvä peli. Se on itse asiassa paras lisenssipeli, mitä olen koskaan pelannut. Jotain kertonee myös se seikka, että pelin läpäistyäni aloitin sen uudelleentahkoamisen välittömästi vaikeammalla vaikeusasteella. Mikäli Wolverine ja/tai Kratos on sydäntä lähellä, kannattaa peliin ehdottomasti tutustua.

X-Men Origins: Wolverine
Tämä on mainos:
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
X-Men Origins: Wolverine
07 Gamereactor Suomi
7 / 10
+
Taistelujärjestelmä, lukuisat yksityiskohdat, hyvä toiminnan rytmitys
-
Etenemisreitit ovat hyvin tiukasti rajattuja, ympäristöt toistavat pidemmän päälle itseään, kunnon massataisteluita olisi saanut olla enemmän
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Täydentävä mielipide

((Matti Isotalon mielipide, olkaa hyvä.))

Kun päätoimittaja pyytää arvioimaan kevään toimintaleffan lisenssipelin, kannattaa miettiä hetken mihin on aikaansa upottamassa. Pelin kehittäneen Raven Softwaren historiasta löytyy kuitenkin Hexenin, Soldier of Fortunen ja X-Men Legendsin kaltaisia pelejä, joten hyppy tuntemattomaan ei kuulostanut niin pahalta. Ja hyvä että hyppäsin, koska kuilun pohjukasta löytyi aimo kasa vihaista ahmaa parhaimmillaan.

Koska en halua pilata elokuvan juonta etukäteen, mainittakoon asiasta vain se, että pikaisesti paranevan ja kynsillä varustetun ahmamiehemme matkaa mm. viidakoiden, tukikohtien, tundran ja kasinon kautta kostoretkellä väärintekijöitä listien. Matkalle mahtuu herran historiasta tuttuja hahmoja sekä välinäytöksiin että pomomatseihin. Allekirjoittanut ei ole elokuvaa vielä nähnyt, mutta oletan pelin juonen seurailevan filmin toimintapätkiä suhteellisen uskollisesti.

Ulkoisesti puitteet ovat kunnossa. Monet tapahtumapaikoista ovat varsin sykähdyttäviä massiivisine korkeuseroineen ja maisemineen. Viidakko ja vanhat rauniot ovat yksityiskohtaisia ja eläviä. Kasino hehkuu ja kimaltelee. Kameramieskin hoitaa asiansa pääsääntöisesti ongelmitta. Mitä nyt silpomiselta ehtii katsomaan, viholliset näyttävät uskottavalta ja kaikenkokoiset pomot vaikuttavilta.

Kun kyseessä on putkessa etenevä tappelupeli, putken raivaamisen on parempi olla mielenkiintoista. Ja onhan se, kiitos erittäin tyydyttävän taistelusysteemin. Wolverine hyppii, silpoo, heittelee ja viuhuu sellaista tahtia, että osat ja raajat pois. Ohjattavuus on samalla yksinkertaista ja monipuolista sekä palkitsevaa. Vihollisia voi pistää päiviltä mitä moninaisimmin tavoin. Normaalien lyöntien ja erikoisiskujen lisäksi epäonnisen vastustajansa voi seivästää, murskata ja survoa kenttien piikkeihin ja koloihin. Tai jos korkeuseroja löytyy, viskoa reunuksen yli tyhjyyteen huudon saattelemana. Arsenaalista löytyy myös raakoja vastaliikkeitä, ja lopetusiskuja, jotka viimeistään tekevät pelin K18-leiman arvoiseksi. Viimeisen alueen vihollisen teilaaminen palkitaan näyttävällä hidastuksella.

Peli näyttääkin sen, mitä kaikki Wolverinen tuntevat ovat tavallaan jo tienneet. Petomainen ja teräväkyntinen sankari saakin uusia ulottuvuuksia sensuurin höllentyessä, ja jopa syventää hahmoa K13- elokuvaa paremmin. Pikkukivaa säädettävää löytyy myös roolipelimäisestä kykyjen kehittämisestä sekä avattavista vaihtoehtoisista asusteista.

Pieniä puutteitakin toki löytyy. Arvioversio hidasteli kenttien aikana muutamaan otteeseen. Pelimoottorilla luoduissa välinäytöksistä näkyy välillä elokuvan paita+farkkuyhdistelmä, vaikka pelaaja on valinnut vaikkapa 80-luvun ihokkaan käyttöön. Välillä ajoittain kiinteäksi muuttuva kamerakulma aiheutti tarpeettomia äkkikuolemia hyppyjen epäonnistuessa. Vaikeustaso oli pääsääntöisesti kohdillaan, mutta muutama kenttä nostivat v-käyrää tarpeettoman paljon. Pelin rytmitys oli muuten hyvä, mutta suurin piirtein puolessa välissä jäätiin junnaamaan samoja paikkoja ja pikkupomoja turhan moneen kertaan. Loppupuolen pomot olivat onneksi hyvin toteutettuja, vauhdikkaita ja hauskoja kohtaamisia yhtä lukuun ottamatta.

Yksi Marvel -universumin tunnistettavimmista hahmoista on saanut arvoisensa kohtelun. Hienot kentät, brutaali taistelu ja hyvä pelattavuus nostavat X-Men Origins: Wolverinen kirkkaasti lisenssipelien suosta sellaiseen kärkikastiin, johon monella leffapelillä ei ole ollut asiaa. Tätähän pelasi ihan mielikseen!

Arvosana: 8

Aiheeseen liittyviä tekstejä

4
X-Men Origins: WolverineScore

X-Men Origins: Wolverine

ARVIO. Kirjoittaja Leevi Rantala

Lisenssipeli silpoi ennakkoluulot ja heitti ne seinäpiikkiin roikkumaan. Ahma raivoaa ennennäkemättömällä tavalla.



Ladataan seuraavaa sisältöä