Kolkossa tulevaisuudessa napajäätiköt ovat sulaneet, ja maapallo on täyttynyt vedestä. Ihmiset taistelevat epätoivoisesti eloonjäämisestään loputtoman veden keskellä resurssien huvetessa vauhdilla. Kohtalo saattaa yksinäinen matkailijan (Kevin Costner) yhteen pienen lapsen (Tina Majorino) kanssa, jonka huhutaan olevan avain mystisen kuivan maan löytämiseen. Meriä hallitsevan Smokers-jengin halutessa tytön tiedot itselleen joutuu ongelmia välttelevä matkailija tahtomattaan keskelle vaaroja.
Tyylikkäällä aloituksella heti mukaansa tempaava Waterworld on kaikin puolin huoliteltu elokuva. Kekseliäs ja omaperäinen tarina on täynnä yksityiskohtia ja tapahtumia, joilla oikeasti on merkitystä. Vähäpätöisemmiltäkin tuntuvat yksittäiset toiminnot ovat joko pohjustusta jollekin suuremmalle kokonaisuudelle tai ainakin syventävät henkilö- ja maailmankuvaa uskottavasti. Waterworld onkin hyvä esimerkki 90-luvun elokuvista, jossa kuvakäsikirjoitus tehtiin yksityiskohtaisesti, jotta kuvat ja toiminnat tukevat toisiaan saumattomasti. Tärkeä taito sujuvaan kerrontaan, joka harmillisesti tuntuu hiukan uupuvan nykyelokuvista. Waterworld lipuu mallikkaasti kohtauksesta toiseen viljellen räjähtävää toimintaa, suurta seikkailua ja nokkelaa huumoria. Rosoisuutta kokonaisuuteen antaa Kevin Costnerin esittämä mystinen matkailija, jonka itsekeskeiset rutiinit tekevät hänestä kaikin puolin pidettävän antisankarin.
Waterworld sisältää lukuisia hyviä näyttelijäsuorituksia. Kevin Costner vetää uskottavasti vähäsanaisen seikkailijan roolin, jonka kasvoista heijastelee luottamuspula mutta samalla toivo ja periksiantamattomuus. Hän onnistuu yllättämään katsojat aikakauden sankarityypin vastaisella tylyllä asenteella ja rohkeilla tempauksillaan, joita perustellaan oikeutetusti selviytymisvietillä karussa maailmassa. Maustetta elokuvaan tuleekin tarinan yhdistäessä Costnerin selviytyjähahmon Tina Majorinon esittämään viattomaan lapseen ja hänen voimakasluonteiseen holhoojaansa (Jeanne Tripplehorn). Hahmojen erilaiset kemiat tukevat hyvin toisiaan luoden kiehtovan kokonaisuuden. Myös niin sanottujen pahojen päällikkönä Deaconina hääräävä Dennis Hopper on mainio roolissaan. Hahmo hallitsee alaisiaan rautaisella otteella, mutta saa myös osakseen arvostusta myötätuntonsa ja ymmärryksensä kautta. Tyypillisen alaistensa väkivaltaisen kurituksen sijaan epäonnistumisten edessä Deacon turvautuu nokkelaan pohtimiseen ja nasevaan vitsailuun, joka antaa muuten totiseen elokuvaan sopivaa kontrastia.
Aikansa kalleimpana elokuvana Waterworldissa rahan käyttö näkyy. Lähes kokonaan vedessä kuvattu elokuva on saavutus jo itsessään, mutta esimerkiksi suuret roska-atollit lavasteina ovat vaikuttava näky. Sen lisäksi elokuvassa on hurja määrä erilaisia omaperäisiä ja tilanteisiin sopivia kulkuneuvoja veden ja taivaan välillä. Maailma on uskottavasti kyhätty pienintä yksityiskohtaa myöten tuhon taakse jättämästä muinaisaikaisesta roinasta, jolloin suuri osa nykyajan käyttötavaroista on kekseliäästi saanut aivan uuden tarkoituksen. Elokuvassa on myös upeita laajoja kuvia luomaan tunnelmaa suuresta ja tyhjästä maailmasta. Vahva painotus käytännön efekteissä, ennen varsinaista tietokone-efektiaikaa, auttaa myymään autenttisen tuntuisen dystopian.
Elokuvan 4K-julkaisu on kaikeksi iloksi oikeassa 4K-resoluutiossa ylöspäin skaalauksen sijaan. Kuva on terävä ja todella antaa maailman hengittää kaikkine yksityiskohtineen käytännön efekteistä bensatynnyriräjähdyksiin. Väriskaala on ehkä hiukan odotettua hillitympi tehden ilmeestä lievästi haljakan eikä HDR pääse täyteen loistoonsa. Tosin tällä tavoin kuva ei romantisoi karua maailmaa liikaa. Musta on kuitenkin vahvaa ja yksityiskohdat ihon uurteita myöten välittyvät tarkasti.
Julkaisun positiivisuudet eivät kuitenkaan lopu tähän. 4K-levylle on ahdettu mukaan aikoinaan Amerikan televisioon leikattu versio Waterworldista, joka on hulppeat 40 minuuttia teatteriversiota pidempi. Harmillisesti tätä versiota ei ole masteroitu 4K-resoluutioon, mutta kuva on silti saanut jonkinlaisen HD-käsittelyn näyttäen oikein hyvältä ottaen huomioon lähdemateriaalin.
Tämä 40 minuuttia pidempi versio on oikea helmi, sillä se avartaa kiehtovaa maailmaa entisestään tuoden lisää tietoa ja taustaa siellä asuvista ihmisistä ja heidän maailmankuvastaan. Kolmen tunnin pituuteen on ahdettu paljon fiilistelyä ja mielenkiintoisia lisäkohtauksia, jotka ovat pakollinen nähtävyys elokuvan ystäville. Tosin tässä versiossa normaaliversionkin hiukan hätäiseltä tuntuva loppurymistely tuntuu kaiken fiilistelyn jäljiltä entistä hätäisemmältä. Kannattaa myös huomioida, että koska kyseessä on televisioon tehty versio, sensuuri on poistanut ja muuttanut muutamia kohtauksia, esimerkiksi vesittäen juuri Dennis Hopperin ikimuistoisimmat letkautukset.
Olen aina ihmetellyt Waterworldin loputonta haukkumista ja yleistä huonoa mainetta. Tuottaja/näyttelijä Kevin Costnerin ison rahan maailmanlopun eepos on täysin uniikki ja monipuolinen seikkailu, jonka skaala oli aikoinaan aivan omissa sfääreissään. Käytännön efektit ja suuret lavasteet yhdistettynä hienoon kuvaukseen tehostavat suuruuden tunnetta ja puhaltavat dystooppisen maailman uskottavasti eloon. Hienoa, ettei paha maine ole hävittänyt elokuvaa olemattomiin, ja saamme nauttia nyt yli kahdenkymmenen vuoden takaisesta seikkailusta positiivisesti yllättävällä 4K-julkaisulla. Mukana tuleva erillinen ja ensimmäistä kertaa Suomessa nähtävä 40 minuuttia pidempi versio elokuvasta on piste i:n päällä tekemään julkaisusta ehdottomasti tutustumisen arvoisen kaikille kunnon seikkailuelokuvia arvostaville.