Dawn of War II sai ilmestyessään osittain ristiriitaisen vastaanoton, mikä johtui pelin poikkeavuuksista verrattuna edeltäjäänsä. Alkuperäinen peli oli pohjimmiltaan perinteinen tosiaikastrategia, kun taas jatko-osa luopui tukikohtien rakentelusta ja kutisti komennettavien joukkojen määrän vain muutaman sankarin ryhmään. Pelin mittakaava kutistui pienemmäksi ja pelaaminen muistutti enemmänkin roolipeliä kuin tosiaikastrategiaa. Sotilaiden kehittyvät taidot ja uusien parempien varusteiden keräily olivat kuitenkin varsin hyvin toteutettuja pelielementtejä, joista DoW II keräsikin ansaittuja kehuja.
Nyt julkaistu itsenäinen Retribution-lisäosa palaa osittain pelisarjan juurille, sillä pelaaja saa halutessaan komennettavakseen suurempia joukkioita yksinäisten sankarihahmojen tueksi taistelemaan. Perinteiseen tukikohtien rakentamiseen ei kuitenkaan ole palata, sillä pelissä on edelleen kyse voittopisteiden valloittamisesta. Nyt tosin vallatuista tukikohdista voi taistelukentälle tilata täydennysjoukkoja. Tehtävien päätteeksi pelaaja saa valita, haluaako palkinnoksi uuden varusteen sankareille vai uusia taitoja perussotilaille.
Lisäosana Retribution on toteutettu poikkeuksellisesti. Pelaaja voi valita kuudesta Warhammer 40K-universumin ryhmittymästä mieleisensä (Space Marines, Imperial Guard, Chaos Marines, tyranidit, eldar ja örkit) ja pelata sen johdossa läpi yksinpelikampanjan. Kampanja on taidolla tehty, mutta hieman säästeliäästi tehtäväkavalkadi on kaikille roduille sama. Eri ryhmittymillä pelatessa hahmot ja tehtävänantopuheet muuttuvat, muuten kentät ovat kaikille muutamaa muutosta lukuun ottamatta lähes identtisiä. Vaikka kampanja on viihdyttävä ja täynnä hyvin suunniteltuja tehtäviä, on selvää ettei kaikille ryhmittymille sopivaksi suunniteltu juoni yllä edellisosien tasoon. Pelaajan joukot vain sotivat eri planeetoilla ristiin rastiin, eikä tapahtumilla ole kovin järkevää yhteyttä toisiinsa. Kampanja läpipeluu kestää noin kymmenisen tuntia, mutta mielellään siihen palaa toistamiseen toisella rodulla pelaten. Tehtävät voi myös pelata yhteistyössä pelikaverin kanssa netin tai LAN-yhteyden välityksellä.
Ryhmittymistä löytyy varmasti jokaiselle omat suosikkinsa, mutta ehkäpä ykkösosan lisälevyltä paluun tekevä Imperial Guard on Retributionin keskeisintä antia. Kaarti luottaa maanläheisesti tankkeihin ja jalkaväkeen. Omalla villillä tavallaan huvittavat myös örkkien humoristinen tapa keskustella tehtävänantojen aikana, samoin myös Chaos Marines -joukkojen käyttämät sopivan häijyt erikoisominaisuudet.
Retributionin kalliimpi erikoisversio sisältää kaikki ryhmittymät, mutta perusversioon lisärodut tulee ostaa erikseen nettilatauskaupasta vajaan euron hinnalla. Lisäostokset laajentavat valinnanvaraa vain yksinpelikampanjassa, moninpeliin kaikki ryhmittymät ovat käytettävissä perusversiollakin.