
Gamereactorin aiemman arvion Venom-elokuvasta voi lukea täältä.
Marvelin sarjakuvafilmatisointeja suolletaan ulos melkoisen tasaisella tahdilla, ja näin on tehty jo kohta 20 vuoden ajan. Tällä kertaa vuorossa on antisankari Venom, joka on Marvelin versio Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde -tarinasta. Luvassa on vajaan parin tunnin ajan energistä ja toiminnallista viihdettä. Tätä syvällisemmin näkemästään innostuminen edellyttäisi hahmon erityistä fanittamista.
Venomin taustatarina on hämmentävän perinteinen ja suorastaan laiska. Ulkoavaruudesta tulee maahan eliö, joka tarvitsee elääkseen symbioottisen suhteen isäntäeliön kanssa. Monen sattuman kautta yhden tällaisen eliön isännäksi valikoituu juuri uransa lehtimiehenä tuhonnut ja parisuhteensa menettänyt Eddie Brock (Tom Hardy). Ajan kuluessa Venom-olio ja Eddie oppivat tulemaan toimeen keskenään. Pian onkin aika pelastaa maailma, kun Venomin avaruuden esimies Riot haluaa tuhota kaiken. Ja sitten paukkuu niin totta vie.
Venom-elokuvassa kiinnostavaa ei siis ole se varsinainen tarina. Viihdyttävän rainasta tekee Venomin ja Eddien yhteispelin kehittyminen, jota seurataan elokuvan loppuun saakka. Toinen kohokohta ovat elokuvan toimintakohtaukset, jotka ovat suorastaan hengästyttävän energisiä. En edes muista, koska viimeksi olisin nähnyt missään leffassa yhtä paljon vauhtia. Venomin ja Eddien symbioottisen suhteen vuoksi elokuva on melkein kokonaan Tom Hardyn soolosuoritus. Ja mikäs siinä, sillä mies tekee työnsä todella vakuuttavasti. Hardy onnistuu tuomaan jokaiseen kohtaukseen hurjan latauksen energiaa sortumatta kuitenkaan sopimattomaan ylinäyttelemiseen. Muut henkilöhahmot jäävät auttamatta lapsipuolen asemaan, eikä huomiota kykene varastamaan itselleen edes pahiksena nähtävä Riot eli Carlton Drake (Riz Ahmed).
Odotetusti Venom on elokuvana yhtä tehostetykitystä, ja kaikki toimiikin viimeisen päälle ammattitaidolla niin kuin Marvelin elokuvalta odottaa sopiikin. Muutenkin toteutus on tehty laadukkaasti tutulla Marvelin rutiinilla. Näkökulmasta riippuen valitettavasti tai onneksi sama turvallisuus ja rutiini pätevät myös lisämateriaaleihin. Elokuvan voi katsella "Venom-tilassa", jolloin rainan aikana ruudulle tulee tietoiskuja hahmosta ja elokuvan tekemisestä. Erillisissä lyhyissä katsauksissa kerrotaan Venomin synnystä sarjakuvissa, ja toki oman sijansa saa sen itse elokuvan tekeminen. Blu-ray-julkaisun kattaus on siis kaikkineen hyvin yllätyksetön jokaiselle, joka on sattunut Marvelin sarjakuvafilmatisointeja katselemaan viimeisen 20 vuoden aikana.
Venom-elokuvan pitää siis viihdyttävänä alusta loppuun Venom-olion ja Eddie syventyvä yhteispeli ja hengästyttävän upea toiminta. Muilta osin leffan fanittaminen vaatisi itse Venomin fanittamista jo ennakolta. Kyllähän tämän silti kerran katsoo mielellään sellainenkin, jolle Venom ei ole entuudestaan tuttu.