Vares-leffat ovat vaihtelevaa tavaraa. Monet niistä kuvattiin yhdessä rysäyksessä, joka vaikutti varmasti jollain tasolla lopputulokseen. Uhkapelimerkki on kuitenkin räikeän amatöörimäinen verrattuna esimerkiksi Kaidan tien kulkijoihin.
Tällä kertaa luuserietsivä päätyy yksiin sangen neuroottiselta vaikuttavan naisihmisen kanssa, joka päätyy sitten yllättäen kuolemaan. Epäilykset kohdistuvat ensiksi tietenkin Varekseen, ja tämä alkaa kaikkien suositusten vastaisesti jäljittää todellista murhaajaa. Mistään Takaa ajetusta ei kuitenkaan ole kysymys, Jussia vain pyydetään laiskasti olemaan lähtemättä kaupungista samalla kun tämä puuhailee omiaan.
Elokuvassa on kenties jälkiä jonkinlaisesta kunnianhimoisuudesta, mutta se on vain kostautunut Uhkapelimerkin tekijöille. Juonen kannalta oleellisia hahmoja on liian paljon, etenkin kun monia näistä nähdään vain ohimennen parissa kohtauksessa. Teokselle nimensä antaneen uhkapelimerkin kantajakin jää lähinnä statistiksi. Lopputulos on siis sangen sotkuinen.
Hahmoja ei toisaalta aina haluaisikaan nähdä lisää. Vaikka Antti Reini on pätevä ja luonnollinen näyttelijä, on tämä ympäröity joukolla joka muistuttaa yläasteen ilmaisutaidon luokkaa. Repliikit julistetaan kameralle kuin 1950-lukulaisessa Suomi-filmissä ikään, ja fiilis on kuin kehnossa larpissa.
Jos kököt näyttelijänsuoritukset jättää huomiotta, jää käteen sekava ja sirpaleinen rikosdraama, jossa on seksikohtaus jolle kenenkään ei pitäisi altistua koskaan. Tuubaa.