Traded

Pidän lännenelokuvista ja harmittelen usein sitä, ettei lajityypin rainoja enää juuri tehdä. Lisäksi pidän Sergio Leonen leffaa Hyvät, pahat ja rumat (1966) maailmanhistorian parhaana elokuvana. Harmittavasti Traded ei ole hyvä leffa oikein millään mittapuulla. Hämmentävän huonosti näytellyn pätkän lisäksi tarina on poikkeuksellisen ennalta-arvattava, ja taustalla haisee liian selvästi tendenssimäinen kannanotto.

Nuoruudessaan revolvereja taitavasti heilutellut Clay Travis (Michael Paré) on asettunut aloilleen ja perustanut perheen. 17-vuotias tytär erehtyy kuitenkin väärään seuraan, ja hänet kidnapataan prostituoiduksi. Isä tietysti lähtee perään, eikä ruumiilta voida välttyä. Siinäpä se sitten onkin. Tarina etenee poikkeuksellisen ennalta arvattavaa uraa pitkin loppuun saakka. Mikäpä siinä, sillä eivät länkkärien tarinat yleensäkään kovin omaperäisiä ole. Ongelma onkin toisaalla.

Traded on huomattavan huonosti näytelty, puvustettu ja lavastettu. Näyttelijäsuoritukset ovat aidosti huonoja kautta linjan. Kaikkien tekemisestä puuttuu tyystin luonnollisuus, ja paperista tehdyn ulkoa opettelun voi suorastaan tuntea. Tämä jo yksistään irrottaa katsojan kuvatusta ajasta ja paikasta, mutta samaa amatööriteatteriesityksen tuntua alleviivaavat niin puvustus kuin lavastuskin. Kaikkien vaatteet ja tavarat ovat nimittäin uudenkarheita, on sitten kyse vanhan pyssysankarin vanhoista revolverikoteloista tai työmiehen haalareista. Sama muovisuus pätee myös lavasteisiin. Likainen lännenkylä onkin nyt puhdas ja uutukainen, jossa ei näy minkäänlaisia käytön jälkiä. Kun kerran rahaa on riittänyt puvustukseen ja lavastukseen, olisi prosessi pitänyt tehdä ajatuksella loppuun saakka.

Tradedilla on selvästi tietynlainen poliittinen kannanotto kerrottavanaan, ja sitä alleviivataan liikaa. Naiset ovat kaikin tavoin alistettuja uhreja, ja vastaavasti kaikki miehet pääsankaria lukuun ottamatta tietenkin alistavia ja väkivaltaisia sikoja. Ongelma ei ole itse sanomassa vaan siinä, että haluttua kannanottoa painotetaan aivan liikaa. Moinen naamaan hierominen alkaa tuntua siltä, etteivät tekijät luota katsojan älynlahjoihin ymmärtää, mitä elokuva oikeastaan haluaa sanoa.

Teknisesti Traded on varsin hyvin tehty. Kohtaukset nivotaan mukavasti yhteen, ja tarina kulkee hyvällä tempolla alusta loppuun. Kaikki tarpeelliset henkilöhahmot esitellään asianmukaisesti, ja loppuratkaisu saavutetaan silloin kun on sen aika. Toisin sanoen ohjaaja Timothy Woodward Jr. osaa kyllä kertoa tarinan valitun median keinoin, mutta ilmeisesti hänen käytössään ei ole ollut riittävän ammattitaitoisia tekijöitä oikein millään saralla ehkä elokuvan leikkaajaa lukuun ottamatta.

Tradedissa on pientä ainesta siellä sun täällä, mutta kokonaisuutena se kannattaa jättää huomiotta. Kannattaa katsoa vaikka se Hyvät, pahat ja rumat vielä kertaalleen.