Total War Saga: Thrones of Britannia

Total War on pirstoutumassa. Jokin aika sitten sarja eteni historiallisesta aikakaudesta toiseen ristiin rastiin, ja Creative Assembly muokkasi tuttua kaavaa kyseisen aikakauden rajoituksiin sopivaksi. Tuo kyseinen kaava on pysynyt vuosien aikana jokseenkin muuttumattomana. Viime aikoina sarja on kuitenkin alkanut laajentua niin Warhammer-sarjan alueelle kuin mobiilipeleihinkin unohtamatta free-to-play -periaatteella toimivaa verkkomoninpeliä. Laajentamisesta huolimatta voitaneen silti sanoa, että sarja on vastaavasti keskittynyt aiempaa selvemmin tiettyihin keskeisiin vaiheisiin historiassa. Thrones of Britannia sijoittuu 800-luvun Englantiin.

Lisänimenä on Saga, joka merkitsee sitä, että peli tutkailee läheltä ja huolella jotain aivan erityistä aikajaksoa. Alkutilanne on selkeästi 878 jKr. eli pian sen jälkeen, kun Alfred the Great oli taistellut viikinkejä vastaan. Peli seuraa konfliktia, jonka lopuksi muodostettiin yhtenäinen Englanti. Tästä nykyisetkin britit ammentavat oman kansallisen identiteettinsä.

Muiden Total Warien malliin kiinnostus aikakauden historiaan lisää pelistä saatavaa nautintoa, sillä osia oikeasta historiasta on päätynyt osaksi pelimekaniikkaa. Ilmeisin näistä on Alfredin ryhmittymästä Witan-neuvosto, jossa keskusteltiin vallanpitoon liittyvistä asioista. Neuvoston avulla voi antaa suuren mittakaavan ohjeita kansalle, kuten alentaa tai korottaa veroja. Toinen huomio on kenraalien ja kuvernöörien rekrytointi, joka vaatii ajoittain heidän voitelemistaan rahalla. Tämä on helppo ymmärtää muistamalla, että kyseinen aikakausi vaati runsaita lahjuksia vallanpitäjiltä, jotta hierarkiassa seuraavana alempana olevat pysyivät tyytyväisinä.

Thrones of Britannian selkeä painopiste mahdollistaa historian tutkimisen hyvinkin seikkaperäisesti. Näin ollen yksityiskohtia on runsaasti, ja se toimii hyvin yhteen muun kokonaisuuden kanssa. Kartta on esimerkiksi poikkeuksellisen täynnä tavaraa, ja niin ikään kokokin on massiivinen. Tuttuun tapaan rahaa ansaitaan omilta kaupungeilta, ja jälleen kerran pitäjiä päivitetään ja omaa armeijaa kasvatetaan. Voimakkaiden agenttiyksiköiden poistamista lukuun ottamatta tämä osuus pelistä on säilynyt jokseenkin muuttumattomana.

Toinen pitkälti samanlaisena säilynyt ominaisuus ovat taistelut. Tarjolla on enemmänkin hiuksenhieno evoluutio reilusti uusitun kokonaisuuden sijaan. Toisin sanoen tuttu kivi-sakset-paperi-logiikka toimii edelleen reaaliaikaisissa taistoissa, joissa sadat sotilaat iskevät yhteen suurikokoisilla taistelukentillä. Tappelut saattavat tuntua jopa hieman liian tutuilta, sillä uutta ei ole sen enempää yksiköiden ulkonäössä kuin niiden käytössäkään. Muutoksia on kuitenkin tehty hahmonkehitykseen ja politiikkaan, ja nämä osa-alueet tekevätkin Thrones of Britanniasta kiinnostavan.

Creative Assembly on viime vuosina lisännyt sarjaan enemmän vuoropohjaisen strategian elementtejä. Aiempaa tarkemmin fokusoitu aikakausi mahdollistaa sen, että henkilöhahmojen persoonallisuuksiin on helpompi paneutua jokaisen vuoron aikana. Pelaajan lähimpien seuraajien vaikuttimet ovat aiempaa paremmin selvillä, ja jotkut erottuvat joukosta selvästi edukseen. Useat ominaisuudet olivat mukana jo aiemmin, mutta tässä pelissä järjestelmää on hiottu entistä onnistuneemmaksi.

Thrones of Britanniassa ei kehitetä ainoastaan ryhmittymän johtajaa, vaan kaikkia alaisiakin. Armeijan tarpeet on punnittava koko muun valtakunnan tilannetta vasten. Ajan kuluessa näkee senkin, millä tavalla eri tilastot vaikuttavat omaan sodankäyntiin.

Yksi mukava muutos on korvata kolmiulotteiset hahmomallit persoonallisemmilla taidekuvilla. Koko käyttöliittymä hyötyy tästä pienestä muutoksesta, ja haluamansa tiedon löytää jokseenkin helposti. Kaiken kaikkiaan peli pitää pelaajansa hyvin kartalla siitä, mitä tapahtuu kulloinkin ja kenen tekemänä.

Parantamiseen varaa on. Muun muassa diplomatia on se osa-alue, jonka toivoisi saavan seuraavaksi kunnolla huomiota. Vihollisten käsittely on usein selkeää ja vaihtoehdot suoraviivaisia, mutta omia vasallivaltakuntiaan olisi ollut mukava hallinnoida enemmän. Ne tuntuivat pääasiassa tekevän juuri niin kuin itse halusivat. Ongelmaksi tämä ei muodostunut, mutta moinen ei myöskään onnistunut luomaan mielikuvaa pelaajasta mahtavana kuninkaana.

Ehkä se suurin huono puoli on jo hiljalleen hiipivä Total War -uupumus. Sarjan kaikkia osia pelanneille iskenee jo tietynlainen kyllästyminen, olkoonkin että Thrones of Britannia on laadukas. Tämän arvion perässä oleva arvosana heijastelee enemmän henkilökohtaista kiinnostustani käsiteltävään aikakauteen, enkä myöskään koe vielä kyllästyneeni Total War -kaavaan.