Time Loader

Mielenkiinto Time Loaderiin heräsi vain muutaman hyväntuulisen pelikuvan nähtyäni. Sen enemmittä odotuksitta peli valloittaa ilahduttavasti puolelleen heti ensimmäisen peliminuutin aikana. Meta Publishingin indietasoloikassa onkin yllättäen ainesta vuoden pulmapeliksi.

Adam on istunut pyörätuolissa siitä lähtien, kun hän 10-vuotiaana tippui puumajasta. Nuori aikuinen onkin käyttänyt onnettomuuden jälkeen kaiken aikansa tieteiden opiskeluun, jotta hän voisi muuttaa tapahtumien kulkua. Hän lähettää keksimänsä robotin takaisin ajassa onnettomuuspäivään korjaamaan asiat niin, ettei kohtalokas tapahtuma koskaan edes tapahtuisi. Menneisyyden muuttamisella on kuitenkin omat seurauksensa.

Time Loaderissa pelaaja ratkoo pulmia pienellä robotilla päästäkseen tavoitteisiinsa. Sivulta kuvatussa 3D-maailmassa fysiikat ovat isossa osassa, kun pelaajan pitää pähkäillä tiensä asunnon läpi. Hauskat pulmat on sidottu nokkelasti jokapäiväisten tavaroiden hyödyntämiseen, joita pitää esimerkiksi siirrellä ja nostella painovoima huomioon ottaen. Isorenkaisella robotilla pystyy reippaasti rälläämään jyrkkiäkin pintoja pitkin ja sen varusteisiin kuuluvalla kouralla voi napata työkaluja mukaan tai vaikka heivata robottia paikasta toiseen tavaroihin tarttumalla.

Robotti tottelee napakasti käskytystä ja minimalistisilla komennoilla pelaaminen on selkeää. Pelin fysiikkamallinnus on tehty huolella, minkä ansiosta meno tuntuu miellyttävältä. Ympäristö on todella vuorovaikutteinen tielle tulevien tavaroiden reagoidessa robotin menoon luonnollisen oloisesti. Pitkälle mietitty kenttäsuunnittelu huomioi alueiden mahdollisuudet todella kokonaisvaltaisesti luoden paljon erilaisia ja monipuolisia pulmia. Tosin viimeiset vaiheet tuntuvat hieman hätäisiltä, ja aikaisemmin koetun nokkelan ongelmanratkaisukaavan vastaisesti perustuvat pelkästään reaktioon ja liikkeeseen. Koska teemana on aikamatkailu, asioiden muuttaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja erilaisia tilanteita aina monijakoista loppuratkaisua myöten. Tämä antaakin kiehtovaa uudelleenpeluuarvoa.

Grafiikka Time Loaderissa on kaikessa selkeydessään näyttävää. Kaksiulotteisesta pelityylistään huolimatta maailma on rakennettu kolmiulotteisista paloista antaen ilmeeseen miellyttävää syvyyttä ja retrohenkeä. 90-luku nostetaankin selkeästi esiin aikakauden tavaroita esittelemällä aina Segan ja Playstationin konsoleista videokasetteihin. Hauskana yksityiskohtana robotin tehdessä erityistoimintoja ruudulle tulee näkyviin erillinen animaatio tilanteesta. Tällainen, jo esimerkiksi Another World -pelissä käytetty tehostekeino, auttaa tekemään toiminnasta persoonallisemman. Tavaroiden mallinnus on hienosti tyyliteltyä, mutta pelissä esiintyvä kissa ei oikein istu maailmaan oudon yksinkertaistetun ulkonäön vuoksi. Valoilla ja varjoilla fiilistellään näyttävästi ja fysiikan vahvuudet tulevat hyvin esiin jo sympaattisen robotin liikkeissä. Peli rullaa moitteetta Switch OLEDilla, mutta lataustauot venyvät nykypäivän odotuksiin nähden aivan liian pitkiksi.

Äänimaailma on myös hyvin edustettuna tavaroiden kuulostaessa varsin autenttisilta. Esimerkiksi robotin liikkeissä on selkeästi kuultavissa pienmoottorirahinaa ja renkaiden vaihtelevaa rullausääntä eri pinnoilla. Runsas ääniefektien käyttö yleisesti luo maailmaan hyvää pohjaa. Harmillisesti vahvasti taustalla soiva musiikki on rasittavan alakuloista vuodatusta, mikä osittain istuu pelin tarinaan, mutta tällaisenaan vie muuten niin reipasta tunnelmaa turhaan alaspäin varsinkin silloin, kun samaiset biisit toistuvat aivan liian usein.

Time Loader yllättää nokkelalla pulmailullaan ja reippaalla menollaan unohtamatta sympaattista robottihahmoa. Sivulta kuvatusta tasoloikkatyylistä on otettu paljon irti vahvan fysiikan käytön avulla ja huolellisella kenttäsuunnittelulla. Kokonaisuutta on väritetty retrotietämyksellä 90-luvusta, mikä saakin menon tuntumaan persoonalliselta. Selkeä graafinen ilme onnistuu vangitsemaan katseen, ja tarinan monimuotoisuus sekä mahdollisuus vaikuttaa loppuratkaisuun tekevät Time Loaderista yllätyssuosikin tälle vuodelle.