Tiger Woods PGA Tour 11

Tigerin saappaisiin ei tänäkään vuonna ole pakko loikata. Edessä on pitkä ja haastava golf-ammattilaisen ura oikeita ja tarkasti mallinnettuja reittejä pitkin, kokemuspisteiden ja rahan kilahtaessa jokaisesta onnistuneesta suorituksesta plakkariin. Viheriön ammattilaiset järjestävät märkäkorvaiselle golffarille liudan haastetehtäviä, joilla swingiään ja puttaustaan saa hiottua ilman pelkoa liian suuresta parin ylityksestä. Ja jos ammattilaisuus ei aina nappaa, voi kepeästi lähteä vaikka nakkelemaan frisbeetä.

Tiger Woods PGA Tour 11:ssa piisaa sisältöä tälläkin kertaa hurjasti ja ahkerallakin golffaamisella pelattavaa riittää tolkuttomasti. Uutta ja ihmeellistä on tällä kertaa tarjolla vähän, mutta sitäkin tärkeämpinä annoksina. PGA-kiertue on saanut sivuunsa Amerikan ja Euroopan välejä selvittelevän Ryder Cupin, minipelivalikoimaan on lisätty minigolf ja mikä tärkeintä, ohjausta on viilattu entistäkin realistisempaan suuntaan.

Kuten viime vuonnakin, Wiin MotionPlus-lisäke on virtuaaligolffarin tärkein apuväline. Käden liikkeiden tarkka jäljittely hämmästyttää edelleen, vaikka kaikkein suurin ällistysreaktio koettiinkin jo viime vuoden versiossa. Pelin ulkoasua on viilattu parempaan suuntaan ja vaikka Wii-versio jääkin teräväpiirtoversion loistolle, siisti ja selkeä ulkoasu miellyttää ja luo tarpeeksi vaikutelmaa virtuaalisesta viheriöstä. Äänimaailma on minimalistinen, mutta juuri sellainen kuin oikeallakin radalla voisi kuvitella kuulevansa. Harvemmissa golf-kisoissa taustalla hevihumppa raikaa - mailan kopsahdukset, lintujen laulu ja golf-aplodit riittävät mainiosti ja sen puolen Wiin äänentoisto hoitaa täydellisesti.

Ryder Cup on erinomaisen hauska lisä uratilaan. Pelaaja valitsee itsensä lisäksi 9 golffaria ympäri maailmaa oman maanosan kunniasta pelaamaan. Golffarit jaetaan neljään joukkueeseen, jotka pelaavat osakilpailusta riippuen joko lyöntejä vuorotellen tai omaa peliä joukkueen puolesta tekoälyn joukkuetta vastaan. Jälkimmäisessä pelimuodossa jopa minäkin pärjäsin, sillä reiän voittaa se joukkue, jonka pelaaja saa kyseisellä reiällä paremman tuloksen. Toisin sanoen, ei haitannut vaikka tunaroin eräänkin reiän miehekkäällä +10 -tuloksella, sillä tekoälykaverini pelasi samalla reiällä birdien ja nappasi pisteen joukkueeni plakkariin. Tekoäly on muutenkin erinomainen, sillä se osaa pelata kunkin golffarin vahvuuksien mukaisesti ja taktisesti hyvin. Lisäksi se myös mokailee realistisen tuntuisesti. Immersio joukkuepelaamisesta on melkoinen.

Uutena tulokkaana Tiger Woods PGA Tour 11:n ohjaukseen on lisätty kaksi uutta vaikeustasoa, jotka tarjoavat veteraanigolffarillekin reippaasti haastetta. Näillä asetuksilla kuvakulma siirtyy koko pelin ajaksi golf-ammattilaisen aurinkolasien taakse ja se vaikein taso poistaa kaikki turhat lyöntiä helpottavat aputoiminnot kokonaan pois käytöstä. Onpa pallosta mahdollista hutkaista kokonaan ohikin, jos swingi ei ole kohdillaan.

Pienet lisäykset tuovat rutkan annoksen realismia mukaan, sillä kaikkein kireimmällä vaikeustasolla pelaaminen muistuttaa erehdyttävän paljon oikeaa golfia. Jokainen swingi kierteineen on suoritettava ns. perstuntumalta, koska kerrankin peli ei tarjoa liikaa infoa ennen lyöntiä siitä mihin pallo kaarensa jälkeen oikein mätkähtääkään. MotionPlussalla varustettuna Wiimote muuttuu jälleen erinomaisesti virtuaaliseksi golf-mailaksi, sillä mailan asento ja halutut kierteet irtoavat just eikä melkein niinkuin ne on tarkoittanutkin. Vastaavasti ilman MotionPlus-palikkaa viheriöille ei tänäkään vuonna ole asiaa, sillä perusohjaimella ohjattavuus on liian kulmikasta ja epätarkkaa.

Nettiyhteyden avulla reiteille saa myös autenttiset sääolosuhteet mukaan. Luontoäidin oikut vaikuttavat pallon liikkeisiin realistisen oloisesti, esimerkiksi vastatuuleen pelaaminen hankaloittaa vesiestereittien pelaamista melkoisesti ja märästä hiekkabunkkerista palloa on paljon hankalampi saada liikkeelle kuin kuivasta. Realismifriikeille tarjolla on jälleen laaja valikoima mailoja oman suosikkisetin kasaamista varten, mutta myös mahdollisuudet viritellä mailoja omaan pelityyliin sopiviksi. Treenaamiseen ja virittelyyn saa parhaimmillaan kulumaan hurjasti aikaa, sillä jokainen säätö vaikuttaa lyöntiin tuntuvasti. Apuna peli tarjoaa MotionPlussan välityksellä Swing Tracker -toiminnon, joka kertoo pelaajalle yksityiskohtaisesti tämän swingin statistiikkoja. Astekulmista ja muista voikin sitten laskea sopivia säätöjä omaan unelmamailaan.

Realismista huolimatta kepeämpikin golfin harrastaminen onnistuu helposti. Asetukset helpoimmilleen säätämällä jopa täysi golf-tumpelo oppii lajin säännöt ja periaatteet alta aikayksikön, eivätkä tuloksetkaan painu sysimustiin lukemiin. Normigolfin ohella tarjottavat minipelit ovat nekin pätevää jälkeä. Jo edellisvuodesta tutut frisbeegolfit ja pallon pomputtelut ovat tänäkin vuonna mukana ja kiitos MotionPlus-tuen, ne ovat juuri niin hauskoja kuin kuvitella saattaa. Etenkin frisbeegolf on porukalla pelattuna erinomaisen riemukasta iltapuhdetta. Sen sijaan uutuutena mukaan lisätty minigolf on pieni pettymys, sillä vaikka puttauskontrollit siirtyvätkin onnistuneesti pienareenoille, itse radat ovat tylsiä ja turhan sekavia ollakseen viihdyttäviä. Turhauttava tupelointi on vain harvoin hauskaa, ainakaan peliohjaimen varressa napottavan mielestä.

Vaikka Tiger Woods PGA Tour 11 ei uutuuksia roppakaupalla esittelekään, on niitä kuitenkin sen verran paljon, että realistista golf-peliä kaipaavan kannattaa vakavasti harkita uusimman Tiikerin hankkimista vaikka viime vuoden versio hyllystä löytyisikin. Wii-versio tarjoaa pelaajalleen kevyesti realistisimman golf-elämyksen tähän asti, eikä se silti hyljeksi uusiakaan tulokkaita. Jos sadepäivä harmittaa, mutta kolopalloilua tekisi silti mieli, ei Tiger Woodsia kauemmas tarvitse vilkuilla.