Suomi
Gamereactor
arviot
Thea: The Awakening

Thea: The Awakening

Taru jumalten paluusta

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto

Thean maailma on ankea paikka. Maailman tasapainoa ylläpitäneet pilarit ovat sortuneet, kosminen puu on kuollut ja sen myötä maailma vajosi vuosisadaksi pimeyteen. Aurinko on kuitenkin jälleen noussut taivaalle ja maailma on hiljalleen toipumassa mystisestä pimeydestä. Jumalatkin ovat palanneet, tosin he ovat edelleen heikkoja. Pelaajan tehtäväksi jää hypätä jonkin jumalolennon nahkoihin ja johdattaa oma piskuinen palvojien joukkionsa uuteen aikakauteen joko kasvattamalla kylänsä kokoa tai suorittamalla juonitehtäviä. Tehtävä ei ole helppo, sillä vaarat vaanivat joka nurkan takana ja odottamattomat katastrofit saattavat pyyhkäistä kaikki pelaajan palvojat mukanaan.

Ensimmäisellä silmäyksellä Thea näyttää perinteiseltä 4x-peliltä heksoihin jaettuine karttoineen kaikkineen. Tämä on kuitenkin harhaa, sillä peliä voisi luonnehtia rogue- ja strategiapelien symbioosiksi. Vaikeustaso on korkea ja maailman tapahtumat ovat pysyviä. Vaihtoehtoisia tallennuksia ei voi tehdä, joten jokaisen päätöksen ja kuoleman kanssa joutuu vain elämään. Tässä piilee sekä pelin suurin vetovoima ja samalla sen heikkous.

Theassa valitaan siis jumalolento, joka luotsaa yhden kylän väkeä. Jokaisella jumaluudella on omat erikoiskykynsä. Yksi saattaa suojella kylää päivisin, toinen antaa bonuksia taisteluun, kolmannen palvojat keksivät nopeammin uusia teknologioita ja niin edelleen. Alussa jumalia on tarjolla vain kaksi satunnaisesti avattua hahmoa, mutta pelaamalla saa auki lisää.

Maailmassa tärkeintä on vain säilyä hengissä, eikä Civilization-sarjan tapaan imperiumin rakentamiseen ole mahdollisuuksia. Tarjolla on tasan yksi kylä, eikä enempää voi rakentaa. Ja mikäli jokin onnettomuus pyyhkäisee sen pois, on tuloksena pelin päättyminen. Valtavaan maailmaan voi kuitenkin lähettää retkikuntia tutkimaan sen salaisuuksia. Tuloksena voi olla vaikkapa uusia resursseja tai tietoa maailman tapahtumista. Huonosti matkaan ei kannata lähteä, sillä ilman polttopuuta ja tarpeeksi evästä nälkä ja kylmyys vievät matkalaiset mennessään. Tosin hätätilanteessa ylläpitoon tarvittavaa ruokaa ja puuta voi myös kerätä leiriytymällä sopiville alueille.

Oman kylän asukkaat voi pistää keräämään kylän lähialueen tuottamia resursseja sekä valmistamaan muona-annoksia, aseita ja erilaisia työkaluja. Kylään voi myös rakentaa uusia rakennuksia, mutta niiden eteen pitää tehdä runsaasti työtä. Vaikka osan toimista voi automatisoida, on silti tehokkainta mikromanageroida kaikkea itse. Tämä on puuduttavaa puurtamista pitkässä juoksussa, sillä kaikesta pitää huolehtia itse. Pari kertaa unohdin yksinkertaisesti varustaa väkeni takomillani paremmilla aseilla ja haarniskoilla, jonka myötä kylään hyökänneet epäkuolleet vetivät heitä nenään ja kunnolla.

Tämä on mainos:

Kaikkia kyläläisiä ei kannata nyhjöttää nurkissa, vaan osa pitää lähettää tutkimaan maailmaa tai pelkästään keräämään jotain ryönää, vaikkapa sitä naapurijärven rannalta löytyvää meripihkaa tai läheisillä kukkuloilla kasvavia pähkinöitä. Näiden erilaisten materiaalien kerääminen on suorastaan elinehto, sillä niiden avulla voi esimerkiksi kokkailla maukkaampia aterioita tai valmistaa voimakkaampia aseita. Samalla se on myös hivenen puuduttavaa etenkin pitkässä juoksussa, koska toimintaa ei voi automatisoida mitenkään. Ruoan ja polttoaineen loppumista täytyy tarkkailla kierrosten aikana, jotta kotimatkalle muistaa lähteä ajoissa. Muutoin hahmot voivat nääntyä hengiltä.

Thea: The AwakeningThea: The AwakeningThea: The AwakeningThea: The Awakening

Maailman konfliktien ratkominen hoidetaan mielenkiintoisella tavalla. Taistelun, loogisen pulman, neuvottelun tai muun vastaavan sattuessa kohdalle on aika alkaa lätkiä korttia. Korttipelin lopputulos vaikuttaa ratkaisevasti pelin ja tehtävien etenemiseen, joten jokaiseen peliin kannattaa panostaa. Epäonnistumiset kirpaisevat usein todella kovaa.

Kaikki paikalla olleet hahmot ja viholliset jaetaan satunnaisesti taistelu- ja tukiryhmään. Taistelijat käyttävät sopivia ominaisuuksiaan tulevassa mittelyssä. Perinteisessä taistelussa se tarkoittaa aseita ja vahinkoa, puhetaitoa diplomatiassa, älykkyyttä visaista pulmaa ratkaistaessa ja niin edelleen. Tukiryhmä voi käyttää korttipelin mekaniikkoihin vaikuttavia erikoiskykyjä, joiden avulla voi vaikkapa estää vastustajaa hyökkäämästä ensimmäisellä kierroksella, siirtää oman taistelijan parempaan paikkaan vuorojärjestyksessä, suojata jotain hahmoa ja niin edelleen. Myös aseilla on omat erikoisuutensa. Esimerkiksi miekka ja kilpi lisäävät kestopisteitä, kun taas keihäillä varustetut soturit liikkuvat viimeisimmän vihollisen eteen ja tuikkaavat tähän puolet normaalista vahingosta ennen kuin taistelu on edes ehtinyt alkaa.

Tämä on mainos:

Korttipeli on toisaalta hauskaa ja toisaalta taas se vie hieman liikaa aikaa. Etenkin pidemmälle edetessä tekisi mieli lähinnä edetä esimerkiksi tehtävien suorittamisessa, mutta peli keskeytyy jatkuvasti korttien läiskimiseen. Sen myötä toisaalta jokaisen tehtävän suorittamisessa säilyy jännitys, etenkin jos on alusta lähtien hieman alakynnessä. Tarjolla on myös mahdollisuus korttipelin ratkaisemiseen automaattisesti, mutta tämän avulla lopputulos on kyllä reilusti huonompi kuin itse pelaamalla.

Alkupuolella mainitsin Thean sisältävän rogue-pelityypistä tuttuja ominaisuuksia. Näitä ovat edellä mainittujen yhden tallennuspaikan ja pysyvien valintojen lisäksi jatkuvasti kiristyvä vaikeustaso ja erilaiset satunnaistapahtumat. Peli ei odottele tai pidä kädestä, sillä vaikeustaso kasvaa joka vuoron jälkeen tasaisesti. Jossain vaiheessa vastaan alkaa tulla todella kovia mörköjä, jotka vain pyyhkäisevät huonosti aseistautuneet tutkimusryhmät ja koko kylän tieltään. Ei siis kannata vitkutella. Toisekseen osa satunnaisista tapahtumista voi olla todella tuhoisia. Minkäs teet jos olet pelannut muuten hyvin, mutta törmäät tutkimusmatkalla johonkin outoon tapahtumaan, jonka seurauksena koko ryhmä heittää veivinsä. Hyvällä tuurilla se oli vielä se poppoo, jossa olivat ne voimakkaimmat soturit varustettuna parhailla aseilla. Tämän seurauksena koko loppupeli on käytännössä pilalla. Tuntikausien työ voi siis valua kerralla hukkaan ilman että pelaaja olisi siihen voinut jotenkin varautua.

Thea: The Awakening on kyllä kiinnostava tekele. Toisaalta se ärsyttää, koska brutaali maailma voi pyyhkäistä pelaajan aherruksen kerralla alas vessasta. Mutta maailmassa on outoa vetovoimaa juuri sen arvaamattomuuden vuoksi. Jopa yksinkertainen sienestys voi muuttua kamppailuksi elämästä ja kuolemasta monellakin tavalla, vaikkapa siten että sieni alkaa rukoilla armoa henkensä edestä. Peliä on kuitenkin pakko rokottaa sen mikromanageroinnin määrästä. Liikaa aikaa kuluu kyläläisten marjastus-, kalastus-, ja sienestysreissuja organisoidessa ja lukuisissa muissa asioissa. Mutta parhaimmillaan peli todellakin tempaa mukaansa ja onnistuu luomaan erilaisia tarinoita. Theaan pitää vain asennoitua siten, että jokainen pelikerta kertoo yhden kylän ja sen asukkaiden tarinan. Voitosta kannattaa toki tapella. Kannattaa vain varautua siihen, että jokin mystinen tapahtuma pilaa suunnitelmat kerta toisensa jälkeen.

Thea: The AwakeningThea: The AwakeningThea: The AwakeningThea: The Awakening
HQ
06 Gamereactor Suomi
6 / 10
+
Peli luo hyviä tarinoita, mielenkiintoinen sekoitus eri lajityyppejä
-
Liikaa mikgomanagerointia, satunnaiset tapahtumat voivat pilata pelin
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä