The Rogue Prince of Persia on saatavilla Early Access -tilassa. Luvassa on paljon nopeatempoista parkouria ja taisteluita Prince of Persialta odotetusti. Kehittäjä Evil Empire on luonut vakaan pohjan, mutta työtä vaaditaan vielä paikoin.
Pelissä ollaan Persian prinssi, joka meni taistelemaan hunneja vastaan näiden armeijan ilmaannuttua Persian rajoille. Hyvin ei sitten mennyt, ja keitaalla muutama päivä palauduttua on aika lähteä hunnien perään ennen kuin Persialle aiheutuu liiaksi tuhoa. Vihollislinjojen takana on sitten loikittava kaikenlaisten esteiden yli, ja kohdattava paljon kaikenlaisia pahiksia. Jos menee pieleen, Bola palauttaa prinssin keitaalle takaisin.
Lyhyen opastusosion jälkeen pelaaja on vapaa liikkumaan miten haluaa ensimmäisellä pelialueella. Vaikutuksen tekevät heti niin grafiikka kuin soundtrack. Jokaisella alueella on oma tunnelmansa, vaikka se tehtävä on oikeastaan sama kaikissa. On juostava alueen toiseen päähän kuolematta siinä matkalla. Liikeanimaatiot ovat sujuvia, ja siitä huolimatta piirroselokuvamainen ulkoasu säilyy.
Soundtrackin ja äänitehosteiden ohella, joissa prinssi jakaa iskuja ja ottaa niitä vastaa, ei tarjolla oikein muita ääniä olekaan. Siksi onkin hyvä, että musiikki on erittäin hyvää. Ja se liikkuminen eli parkour on juuri niin hyvää kuin toivoa sopii. Sitä kunnon lisähaastetta tarjoavat Traversal Rooms, joista jokaisessa on omat haasteensa ja palkintonsa, kunhan loppuun saakka pääsee. Matka alusta loppuun ei ole suora, eikä tavoitteena ole ottaa kaikkea liikkuvaa pois päiviltä. Jokaisella alueella on useita Well of Dreams -paikkoja, joista voi pikamatkustaa haluamalleen välipisteelle.
Taistelumekaniikka on nopeaa ja hauskaa, joskin hieman yksinkertaista. Eri aseilla on omat liikeyhdistelmänsä, ja tarjolla on myös kauemmas ulottuvia välineitä puhumattakaan vihollisia pökerryttävästä potkusta. Vihollisten monipuolisuus on tyydyttävä ulkonäön suhteen, mutta keinovalikoima on kaikilla hyvin samanlainen.
The Rogue Prince of Persian suurin ongelma on epätasaisuus. Pelin pohja on vankka, joten kyseessä on varmaankin Early Access -tilan ongelma. Taisteluissa loikka on toistaiseksi se ainoa keino liikkua pois hyökkäyksen tieltä. Jotain muutakin saisi olla. Lisäksi parkour ja taistelumekaniikka eivät pelaa hyvin yhteen varsinkaan silloin, kun on tiukka tilanne. Liian usein pelaaja tarttuu reunuksesta kiinni, kun pitäisi liikkua nopeasti pois vaaran tieltä.
Pahikset lyövät lujaa. Vain muutaman osuman jälkeen joko kuolema korjaa, tai on juotava terveyttä palauttavaa juomaa, joita annetaan yksi pelialuetta kohti. Ajan ja pelitaidon karttuessa pelaaminen toki helpottuu, mutta kuten jo mainitsin, taistelumekaniikasta puuttuu se tehokas keino puolustautua.
Minulle suurin ongelma on, että se tasaisen varma edistymisen tunne puuttuu. The Rogue Prince of Persiassa käytetään pahiksilta kerättyä Spirit Glimmer -valuuttaa keitaalla, ja näin saa auki aseita ja medaljonkeja. Ongelmana on, ettei niitä voi ottaa käyttöön uuden kierroksen alussa. Pelaaja ostaa vain todennäköisyyden löytää esineitä pelaamisen aikana.
Kierroksen aikana aseita tulee vaihdeltua, sillä tämä ei muuta pelityyliä juurikaan. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kierroksen aikana löytää päivitettyjä aseita. On mahdollista päätyä pomovastuksen kanssa vastakkain kehnoilla aloitusaseilla, vaikka olisi tutkinut pelaamisen aikana suunnilleen kaikki paikat. Pelaaja ei myöskään tunne vahvistuvansa pelikierrosten karttuessa.
Kokonaisuutena The Rogue Prince of Persia on kuitenkin hauskaa pelattavaa. Kyseessä on todellakin Early Access -peli, joka on mitä suurimmassa määrin keskeneräinen. Pohja on kuitenkin vankka, ja ajan kanssa kokonaisuus hioutunee sitten asianmukaisen valmiiksi.