Skyrim Special Edition ei ole PC-harrastajan näkökulmasta erityisen erityinen. Modit ja graafiset parannukset ovat tuttua kauraa, samoin kuin ovat tietenkin myös kolme merkittävää laajennusta: Dawnguard, Hearthfire ja Dragonborn. Kyseessä on kuitenkin tukeva paketti etenkin niille konsoliharrastajille, jotka eivät ole tätä ennen ehtineet saapastelemaan dovahkiinin saappaissa ympäri varsin mittavaa fantasiamaailmaa.
Avoin maailma onkin vuonna 2011 alunperin julkaistun Skyrimin perinteinen vahvuus, koska peliin pätee ns. Bethesda-sääntö, joka määrää unohtamaan pääjuonen heti kun siihen vaan saa tilaisuuden. Mittavassa maailmassa piisaa luolia, luolastoja, linnakkeita ja muita maamerkkejä, jotka ovat tasan ja takuulla joidenkin pahalaisten hallussa. Kun kyseiset pahalaiset vaihtelevat satunnaisista rosvoista aina täysikokoisiin lohikäärmeisiin saakka, on taattua että tappelussa riittää vaihtelua. Juttuseuraakin löytyy, mutta harmittavan usein vastaantulijoiden ainoa kanssakäymisen muoto on piestä lohikäärmesyntyistä villisti satunnaisella astalolla.
Ei Skyrimin maailmaa voi silti ohueksi syyttää. Tyrkyllä on monenlaisia maisemia sekä niin monenlaisia sivujuonia ja inhimillisiä draamoja, että niistä toivoisi pystyvänsä pitämään tarkempaa kirjaa kuin mihin käyttöliittymä antaa mahdollisuuden. Skyrim on myös pullollaan kirjoja, joista lukuintoiset voivat ammentaa alueen historiaa ja jopa saada uusia tehtäviä.
Special Edition tekee tästä mainitusta maailmasta aiempaa mukavampaa katseltavaa, joskaan aivan täydestä remontista ei ole tällä kertaa kyse. Vanhat, jähmeät hahmomallit ovat siis edelleen paikoillaan, mutta ainakin niitä voi ihastella pilvien lävitse kauniisti siivilöityvässä auringonvalossa tai lumipyryssä joka haastaa hyytävyydessään ikkunasta näkyvän marraskuisen todellisuuden.
Skyrim ei ole kuitenkaan aivan niin spesiaali kuin mitä nimi paketin kannessa haluaisi antaa ymmärtää. Uusin sisältö on vuodelta 2013, eikä PS4-versio tue läheskään sitä modien määrää mihin PC:llä on totuttu. Kyseessä ovat konsolipuolen erityisrajoitukset, jotka eivät salli mm. yli gigan kokoisia modeja eivätkä mitään puhtaasti kotikutoista grafiikka. Onhan tämä toki parempi kuin ei mitään, mutta jättää jälkeensä hieman valjun fiiliksen.
Eihän ikä välttämättä sisältöä huononna, mutta fakta on, että Elder Scrolls -faneilla on ollut jo viisi vuotta aikaa nuohota Skyrimin salaisuuksia, eikä uusia ole luvassa ainakaan näissä puitteissa. Uuteen investointiin ei siis ole mitään syytä, ellei halua fiilistellä vanhoja maisemia uudestaan sohvan pohjalta.
Tuoreille pelaajille Skyrim Special Edition on kuitenkin harkitsemisen arvoinen sijoitus. 50 euron hintalapusta voi tietenkin olla montaa mieltä viisi vuotta vanhan julkaisun kohdalla, mutta jos peli on pelaamatta ja taloudessa on PS4, niin voisi rahansa varmasti huonomminkin käyttää, etenkin jos sattuu diggailemaan suuria avoimen maailman seikkailuja, joissa voi kehittää hahmoaan vapaasti haluamiinsa suuntiin ja vaikka leikkiä kotia jos niikseen tulee.