The Boogeyman on tavanomainen kauhuelokuva

Pimeys on se kaikkein pelottavin asia Rob Savagen elokuvassa The Boogeyman. Odotettuun Stephen Kingin malliin koettu trauma tulee lihaksi hirviönä. Näin elokuvasta muodostuu osittain psykologinen trilleri ja osittain kummitustalon kauhua. Lopputuloksena on varsin pätevä kauhuelokuva, joka ei kuitenkaan tarjoa sen ihmeempiä yllätyksiä.

The Boogeyman keskittyy kolmen hengen perheeseen, jonka äiti on hiljan kuollut. Kokemus traumatisoi isä Will Harperin (Chris Messina) ja tyttäret Sadien (Sophie Thatcher) ja Sawyerin (Vivien Lyra Blair). Suru ilmenee monin eri tavoin, ja isän oireilu on perheelle kaikkein vahingollisinta. Hän ei pysty puhumaan tytöille heidän äidistään, ja varsinkin Sadie on jäänyt liiaksi menneisyyden vangiksi. The Boogeyman on pitkäjalkainen inhottava hirviö, joka terrorisoi perhettä tämän kotona. Olion kukistaminen riippuu siitä, miten surua käsitellään.

The Boogeymanissa on paljonkin hyvin toimivia osia. Keskeinen draama on riittävän uskottavaa, elokuva on kauniisti kuvattu ja kaikki kolme pääosan esittäjää ovat hyviä työssään. Viimeksi mainittu on vaikuttavaa ennen kaikkea siksi, että käsikirjoitus ei yleensä ole kovinkaan terävää. Elokuva luottaa liiaksi kauhuelokuvan kliseisiin, ja henkilöhahmot tekevät toistuvasti typeriä päätöksiä. Tällainen vähentää kauhua ja katsojan eläytymistä. Mukana on myös jokseenkin epäuskottava sivujuoni, jossa tutustutaan Sadien niin sanottuihin ystäviin. He ovat lopulta niin pahoja, että katsojan pitäisi pelätä enemmän heitä kuin elokuvan pääasiallista pahista.

The Boogeyman tuleekin nähdä lajityyppinsä edustajana. Näin on helpompi ymmärtää tiettyjen perinteiden kunnioittaminen, ja The Boogeyman tietää oikein hyvin, mitä se edustaa. Siinä mielessä elokuva onnistuu oikein hyvin, joskaan ei onnistu erottumaan kilpailijoistaan.