Teenage Mutant Ninja Turtles: Out of The Shadows

Mutanttikilpikonnien uusintafilmatisointi muutaman vuoden takaa oli ainakin riittävä menestys jatko-osaa ajatellen. Näyttelijät ja teknologia olivat jo paikallaan, joten mikäpä siinä lisää leffoja tehdessä? Ongelmaksi taisi muodostua se, ettei varsinaista tarinaa ollut kerrottavaksi.

Edellisessä elokuvassa vangittu Silppuri pakenee häntä kuljettavasta panssariautosta, jonka kuskina häärii poliisin urasta haaveileva jääkiekkofani Casey Jones. Silppuri tekee diilin toisesta ulottuvuudesta tulevan Krang-pahiksen kanssa: maapallon herruus sulle, neljä kilpikonnaa mulle. Siinä sivussa sitten häärii niin Baxter Stockmania, April O'Neilia, Bebopia, Rocksteadya ja vaikka mitä muuta. Tuntuu siltä, että elokuvaan on ensin mietitty siihen sisällytettävät henkilöhahmot, ja tarina on mietitty vasta tämän päätöksen ympärille.

Lopputuloksena saadaan erittäin näyttävä toimintapätkä, jonka painopiste on lähes kokonaan erilaisissa henkilöhahmoissa. Se itse tarina keikkuu jossain taustalla ihmeemmin häiritsemättä. Tämän vuoksi elokuvasta pystyy nauttimaan vain, jos hahmot ovat entuudestaan tuttuja ja rakkaita.

Kilpparit ovat entisellään eikä kenessäkään tapahdu mainittavaa kehitystä rainan edetessä. Sama pätee Mega Foxin Apriliin, joskin erona edelliseen leffaan kamera tuntuu nyt suorastaan nuolevan hänen vartaloaan hidastetuissa lähikuvissa. Bebop ja Rocksteady ovat vähä-älyisiä rikollisia, jotka aiheuttavat lähes yhtä paljon haittaa kuin hyötyä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että Rocksteady sanoo elokuvassa sukunsa olevan kotoisin Suomesta. Kokonaisuuden onnistunein hahmo on Silppuri, jonka uhkaava olemus jää varmasti mieleen arpisia kasvoja myöten.

Toimintakohtauksien upeutta ei voi liiaksi korostaa, sillä elokuvasta leijonanosa ei muuta olekaan kuin rytinää. Rahaa on palanut paljon, mutta kyllä se myös näkyy. Kamera pyörii toiminnan keskellä villisti kieppuen esitystavan pysyessä koko ajan helposti seurattavalta. Loppua kohti toiminta alkaa kääntyä itseään vastaan: hengästyttävän mahtipontisiin näkymiin ja kamera-ajoihin turtuu, kun niitä tykitetään miltei taukoamatta.

Lisämateriaalit ovat yllättävän kattava katsaus elokuvan tekemiseen, ja ne on vieläpä tekstitetty suomeksi. Luvassa on tekijöiden ajatuksia elokuvan hahmoista ja tekemisen prosessista. Kaikilla on kivaa, kaikkien kanssa on kiva työskennellä ja kaikki ovat mahtavia tyyppejä, kuten rinkikehumiseen painottuneissa lisäpätkissä tapana on.

Teenage Mutant Ninja Turtles: Out of The Shadows on tarinaltaan tyhjyyttään kumiseva tammitynnyri, joka paikkaa ilmeistä puutetta kauniilla ulkoasulla, sujuvilla toimintakohtauksilla ja Megan Foxilla. Katsomista voi suositella sillä varauksella, ettei iloa irtoa kertakatsomista enempää.

Tsekkaa myös vuoden 1990 TMNT:n arvio täältä.