Teenage Mutant Ninja Turtles Arcade: Wrath of the Mutants on vain huono

Vuonna 2017 Teenage Mutant Ninja Turtles ilahdutti pelihallikansaa, ja pelin pohjana oli vuoden 2012 TV-sarja. Seitsemän vuotta myöhemmin peli saadaan moderneille konsoleille lisäsisällön kera. Teenage Mutant Ninja Turtles Arcade: Wrath of the Mutants on sellaista laatua, että julkaisijan olisi kannattanut käyttää rahat johonkin muuhun. Vaikka olisi kuinka iso kilppareiden fani, ei tähän kannata rahojaan käyttää.

Ensivaikutelma on kuitenkin positiivinen, sillä innoittajana on toiminut Konamin 90-luvun klassikko. Kehittäjä Raw Thrills on päättänyt tyytyä tylsään pelattavuuteen ja halpaan ylöspanoon. Pohjatyö on otettu vuoden 2012 Nickelodeonin sarjasta, mutta silti huono grafiikka on edelleen huonoa grafiikkaa. Ulkoasu on jotain sellaista, että se tuo mieleen vuoden 2007 Wii-pelin. Teenage Mutant Ninja Turtles Arcade: Wrath of the Mutants ei loista eikä hurmaa sen enempää ympäristöillä kuin henkilöhahmoillakaan. Äänimaailmakin on kummallinen, sillä musiikki kuuluu hyvin alhaisella äänellä verrattuna muuhun meteliin. Pelatessa kuulee vain henkilöhahmojen nopeita yhden lauseen heittoja, joten ne yhdessä hiljaisuuden kanssa tekevät pelaamisesta tylsää.

Pelattavuus itsessään on siedettävää, joskin yksinkertaista ja vailla omia ideoita. Yhdellä napilla tapellaan, toisella hypätään ja kolmannella käytetään sitä omaa erikoiskykyä. Muuta mietittävää ei ole, eivätkä pahiksetkaan älyllä loista. X-nappia painelee toivoen koko ajan, että peli loppuisi. Kaikki pomovastukset ovat melkein identtisiä toistensa kanssa, vaikka ulkoisesti erilaisia ovatkin. Pelikokemus on kokonaisuutena parhaimmillaankin siedettävä.

Tarjolla on kuusi kenttää, joiden läpi pääsee alle tunnissa. Uusiksi voi toki pelata loputtomasti parempien pisteiden toivossa, mutta mikään ei rohkaise uudelle kierrokselle. Teenage Mutant Ninja Turtles Arcade: Wrath of the Mutants on peli, jota ei voi suositella kenellekään. Bugeja ei ole, eikä hintaakaan täyden pelin vertaa. Mutta koko tuote tuntuu rahankeräykseltä ilman, että pelaaja saisi vastineeksi mitään hyvää. Nostalgian kaipuuta ei kannata yrittää tällä tyydyttää, sillä pelaaminen ei ole hauskaa.