Superman II The Richard Donner Cut

Teräsmiehen oli määrä siirtyä valkokankaalle yhden, kahteen osaan jaetun, täysimittaisen elokuvan voimin 1970-luvun lopulla. Leffat kuvattiin samaan aikaan, joten tuotantosuunnittelun voi sanoa olleen edellä aikaansa. Toisen elokuvan viimeistelyvaiheessa ohjaaja Richard Donner ajautui riitoihin tuottajien kanssa ja sai potkut. Tilalle otettiin ohjaaja Richard Lester, joka kuvasi melkein koko elokuvan uudestaan. Tämä Lesterin versio on se, jonka maailma noin yleensä tuntee elokuvana Superman II.

Donnerin kuvaama materiaali jäi arkistojen kätköihin, kunnes 2000-luvun alussa verkossa alkoi esiintyä kasvavaa porinaa sen puolesta, että alkuperäinen Donnerin versio tehtäisiin valmiiksi. Näin tapahtuikin vuonna 2006 Richard Donnerin itsensä ja kootun työryhmän ansiosta. Elokuva tunnetaan nykyään nimellä Superman II The Richard Donner Cut. Kyseessä on siis vaihtoehtoinen versio jo vuonna 1980 ensi-iltansa saaneesta elokuvasta; se miltä leffan oikeasti oli tarkoitus näyttää ennen kulissien takaista draamaa. Siksi teos on kulttuurihistoriallisesti kiinnostava.

Richard Lesterin versio Superman II:sta on kersa-aikani merkittävin yksittäinen elokuva. Televisiosta VHS:lle nauhoitettu tallenne kului aikanaan niin loppuun, että värejä näkyi tuskin lainkaan, ja äänet kuullakseen oli käännettävä volumepotikka oikeasti kaakkoon. Osaan rainan tarinan vuorosanoineen ulkoa paremmin kuin rippikoululainen Jouluevankeliumin. Näin ollen minun on mahdotonta tarkastella Richard Donnerin versiota objektiiviseen tyyneyteen pyrkien. Siksi en edes yritä.

Elokuva on koottu palasista, ja varsinkin HD-aikakaudella tämän huomaa varsin hyvin. Joskus kuva on hieman epätarkka, kuvakoko on kummallinen ja muutaman kerran näkee, että lisäotoksissa Teräsmiestä esittää sijaisnäyttelijä. Onpa joukossa myös Christopher Reeven ja Margot Kidderin koekuvauskin, jossa kohtauksen tapahtumat ovat keskeinen tekijä tarinan kannalta. Työryhmä on lisännyt mukaan runsaasti digitaalitehosteita, mutta ne on pyritty toteuttamaan 1980-luvun alun hengen mukaisesti. Tehtävässä on onnistuttu hyvin. Kaiken kaikkiaan Superman II The Richard Donner Cut on tarinana parempi kuin studiopolitiikan peukaloima Richard Lesterin versio. Siksi aion jatkossa katsella nimenomaan Donnerin versiota. Ja tietysti myös siksi, ettei Lesterin versiossa ihan oikeasti ole enää mitään nähtävää minulle.

Itse tarina tapahtuu osittain samaan aikaan ensimmäisen elokuvan kanssa. Teräsmiehen isä Jor-El tuomitsee eräänlaiseen ikuiseen kadotukseen eli Phantom Zonelle kolme vallankaappausta yrittänyttä rikollista. Kenraali Zod, Ursa ja Non pääsevät tietenkin vapaaksi, ja suuntaavat kulkunsa kohti maapalloa tavoitteenaan hallita kaikkea. Teräsmiehen kamppailu kolmen kryptonilaisen superroiston kanssa on ajan kuluessa muodostunut niin ikoniseksi, että sitä on sittemmin lainattu ainakin TV-sarjoissa Smallville ja Krypton puhumattakaan elokuvasta Man of Steel.

Lisämateriaaleissa on lyhyt, joskin erittäin tarpeellinen vajaan vartin mittainen katsaus Donnerin version tekemiseen. Nostan hattua, miten tiiviiseen pakettiin on onnistuttu sisällyttämään kaikki se, mitä projektista tarvitsee tietää ymmärtääkseen, mitä oikeastaan on katsomassa. Mukana on Richard Donnerin oma esipuhe, joka kannattaa katsella ennen varsinaisen elokuvan aloittamista. Toinen pääruokalaji on kommenttiraita, joka ehkä kuitenkin kiinnostaa vain tosinörttejä. Muut lisämateriaalit ovat aikanaan pois jääneitä kohtauksia, joiden sisällyttäminen ei lopulta olisi edistänyt itse tarinaa mitenkään merkityksellisesti.

Tällainen se Superman II:n olisi pitänyt olla, ja onneksi se lopulta nörtteilevän kansan saataville toimitettiin. Perustelen elokuvalle antamani arvosanan mitä suurimmassa määrin henkilökohtaisilla syillä.

"General! Would you care to step outside?"
"Come to me son of Jor-El! KNEEL before Zod!"