Star Trek: Resurgence on parasta tähtirekeä vuosiin

Star Trek -nimen alla on puskettu ulos jos jonkinlaista teosta niin TV:n kuin elokuvien ja pelien muodossa jo vuosikymmenien ajan. Viimeaikaisten TV-sarjojen tason ollessa pitkälti kauheaa kuraa toiveikas katse siirtyy pelipuolelle, kun täysin yllättäen Dramatic Labs julkaisee uuden tarinavetoisen seikkailun kuuluisasta scifimaailmasta. Jospa Star Trek: Resurgence ohjaisi yleisön rohkeasti sinne, missä kukaan ei rakenna tarinaa väkinäisiä fanipalveluita ja ylenpalttista rahantekoa ensisijaisesti ajatellen.

USS Resolute käy läpi viimeisiä huoltotöitä pahan onnettomuuden jäljiltä. Menehtyneet miehistön jäsenet on korvattu uusilla ja federaation tieteisalus on taas valmis matkaan. Aluksen ensimmäiseksi tehtäväksi tulee viedä korkea-arvoinen diplomaatti neuvottelemaan rauhasta kahden yllättäen riitautuneen rodun välillä. Tilannetta ei helpota samaisesta universumin kolkasta tuleva ennennäkemätön ja tuhoisa sähkömyrsky.

Star Trek: Resurgence myötäilee miellyttävästi vanhaa kunnon Star Trek -menoa. The Next Generationin (1987-1994) jälkeiseen aikaan sijoittuva tarina sisältää rotujen välistä konfliktia, diplomatiaa, scifipulmia ja ihmissuhdesotkuja kivassa tasapainossa. Keskustelut ovat selkeitä ja sopivan mittaisia pitääkseen pelaajan hyvin kartalla tapahtumista, ja pientä tekemistä viljellään joka väliin edistäen sujuvaa kerrontaa.

Pelaaja pääsee ohjaamaan kahta eri miehistön jäsentä. Päällystön ja insinöörin kautta tekeminen on varsin monipuolista ja tilanteet erilaisia. Hahmoja ohjataan kolmannen persoonan perspektiivistä pitkin avaruusalusta ja planeetan pintaa. Tekeminen vaihtelee rajattujen alueiden tutkimisesta erilaisten laitteiden käyttöön aina vaiheisella ampumiseen saakka. Peli yhdistelee kevyitä pulmia ja QTE-tilanteita hyvässä tasapainossa seikkailun kanssa luoden hyvää etenemistä kautta pelin. Hyvin yksinkertainen ja optimoimaton ohjausmekaniikka pääsääntöisesti toimii toiminnan ollessa varsin minimaalista ja anteeksiantavaa. Vaiheisella sihtailu on kuitenkin yliherkän ohjauksen takia varsin nihkeää puuhaa ja tulipa pelissä vastaan kohta, jossa ohjattavuus ei edes taipunut tarvittavaan suuntaan ja tilanne piti ylittää automaatiolla.

Kaikesta erilaisesta tekemisestä huolimatta keskustelut monivalintavastauksineen muiden hahmojen kanssa nousevat pelissä pääosaan. Star Trek: Resurgencen useat, monelta kannalta tarkasteltavat tilanteet pakottavat pelaajaa valitsemaan mielenkiintoisten valintojen väliltä ja täten viemään tarinaa haluttuun suuntaan. Monivalintavaihtoehdot myös antavat pelille hyvää uusintapeluuainesta, sillä itseäni ainakin jäi mietityttämään valitsematta jättämieni vastausten vaikutus tarinaan.

Star Trek on yleisesti aina ollut tunnettu teknisistä saavutuksistaan, mitä visuaalisuuteen tulee. Harmillisesti tämä ei ole tilanne Resurgencessa. Peli kun näyttää ilmeeltään niin yksinkertaiselta ja vanhentuneelta, että ihan hävettää. Tyhjät kentät, suttuisat tekstuurit, palikkaiset mallit ja pökkelöt hahmot tuntuvat olevan kuin pitkälti yli toistakymmentä vuotta vanhasta pelistä. Animointi on todella jäykkää ja luonnotonta, eikä peli tunnu hyödyntävän minkäänlaisia nykypäivän efektejä. Simppeli ilme on sentään aika selkeä, mutta samalla se vie pelin tunnelmaa tahattomasti lapsellisen kevyeen suuntaan. Peli myös bugittaa aika ajoin jättämällä ruutuun joitain toimintatekstejä ja nykimällä hahmoja liikkeestä toiseen ilman luonnollista siirtymää. Huomasin jopa kirjoitusvirheitä tekstityksistä, jotka nekin välillä häviävät näkyvistä. Xbox Series X kuitenkin pyörittää peliä sulavasti, eikä lataustauoista tarvitse oikeastaan välittää.

Pelin ääninäyttely on hyvällä mallilla. Hahmoissa on luonnetta, vaikka osittain aika kevyellä otteella tilanteita käsitelläänkin. Kemiat kuitenkin toimivat ja keskustelut tuntuvat uskottavilta. Grafiikan ohella tunnelmaan uppoutumisesta vaikeaa tekee pelin musiikki. Ihmeellisen kevyt paraatirallattelu ja alati tyylilajia vaihtava sekasotku musiikkina soi taustalla lähes jatkuvasti ja usein aivan väärässä tunnelmassa. Parhaimmillaan eeppisissä tilanteissa on hyvää sankarillista hekumaa torvisoittimien säestyksellä, mutta aivan liian usein taustamusiikki on pelkkää sattumanvaraista lurittelua täysin väärässä hetkessä. Ääniefekteissä on hyvin huomioitu Star Trek -maailman lainalaisuudet konsolipiiippailuista poimumoottoreiden huminaan.

Star Trek: Resurgencen tekijät ovat Star Trekkinsä nähneet. Mielenkiintoinen ja monipuolinen tarina vie pelaajaa vauhdilla läpi kiehtovien tapahtumien ja uskottavien hahmojen. Erittäin rujosta ulkoasusta ja rasittavasta musiikista huolimatta pelistä hohkaa klassinen ja laadukas Star Trek -henki, mikä peittoaa tekniset alisuoritukset ja pitää mielenkiinnon pelissä alusta noin kahdeksan tunnin päässä häämöttävään loppuun saakka. Peliä siivittää myös vahva uudelleenpeluuvietti kutkuttavien monivalintaratkaisujen myötä. Hieman Mass Effect (Bioware, 2007) -viboja hohkaava Star Trek: Resurgence on parasta tähtirekeä vuosikausiin, vaikka se ei siltä näytäkään.