Agenttileffat ovat nykyään pääosin toiminnallisia kokemuksia, joissa nähdään ihmeellisiä vempaimpia ja toinen toistaan villimpiä stuntteja. Ajoittain tehdään silti myös perinteisempiä, tosimaailman tiedustelutyöhön nojaavia trillereitä, joihin myös Spider in the Web kuuluu.
Ben Kingsley esittää ikääntyvää Mossad-agentti Aderethia, joka on kovaa vauhtia menettämässä johtoportaan luottamuksen. Israelilainen tulos-tai-ulos -malli ei tarjoa mukavia eläkepäiviä, vaan nimettömän sellin kellarista, joten Aderethilla on kiire osoittaa arvonsa organisaatiolle. Tilannetta ei juurikaan auta nuorempi agentti Daniel (Itay Tiran), joka on käskytetty vahtimaan vanhaa mestaria, jos tämä vaikka päättäisi lähteä karkuteille.
Spider in the Web on todellakin vanhan koulukunnan leffa. Se ei alleviivaa juonelle keskeisiä tiedonpaloja millään tavalla, vaan olettaa katsojan olevan hereillä alusta loppuun saakka, eikä puhelimen räpläämistä sallita. Dialogia myös riittää, sillä Adereth on taipuvainen pitkiin monologeihin, joita Daniel kuuntelee otsa rypyssä. Agenttienvälinen suhde onkin yksi elokuvan keskeisistä punaisista langoista, muttei kannata odottaa mitään buddy cop -kokemusta. Nämä ovat vähäeleisiä hahmoja, ja vitsejä taidetaan kuulla jopa yksi kappale.
Ben Kingsley on tietysti mies paikallaan vanhana agenttina, ja roolisuoritus tulee kuin kaupan hyllyltä. Kingsley näyttelee tällä kertaa silti paremmin naamallaan kuin sanoillaan, ja siinä missä tämän ilmetyö on erinomaista, lausuu hän osan repliikeistään kuin Christopher Walken olisi käynyt varastamassa kaikki välimerkit käsikirjoituksesta.
Itay Tiran on puolestaan sukupolvensa parhaita israelilaisia näyttelijöitä, joten hän on elokuvassa oppipoikana vain roolinsa puolesta. Danielin osa ei kuitenkaan tarjoa paljoa liikkumavaraa, ja käsikirjoitus vangitsee tämän turhautuneeksi nuorukaiseksi, joka purkaa ärtyneisyyttään kehonkulttuuriin.
Spider in the Web on hyvin kuivakka elokuva, joka pyrkii palkitsemaan pitkämielisimmät katsojansa. Sen palkinnot jäävät silti heppoisiksi verrattuna John Le Carren töihin, joihin jopa viitataan suoraan leffan aikana. Paljastuva juoni on osin epätodennäköinen, ja itse paljastus suoritetaan sangen raskaskätisesti muuhun elokuvaan verrattuna. Lopullinen fiilis on kuin olisi saanut käteensä kossuvissyn viski-illan huipennukseksi.
Harmi sinänsä, sillä Spider in the Webissä on paljon potentiaalia. Tässä inkarnaatiossa se jää kenties saavuttamatta, mutta jos tykkää hyvästä näyttelemisestä ja Belgian vähemmän nähdyistä maisemista, on tässä kuitenkin teknisesti pätevä vakoilutrilleri.