Space Hulk on veteraani lautapelien saralla, sillä ensi vuonna papparainen täyttää 30 vuotta. Alkuperäinen lautapeli on käännetty jo videopeliksi, ja etenkin vuonna 2013 julkaistu Space Hulk oli hyvinkin uskollinen käännös aina kampanjaansa myöten. Space Hulk Tactics sen sijaan tarjoilee täysin uuden kampanjan sekä pienen muutoksen pelimekaniikkoihin.
Sisällöltään Space Hulk Tacticsin voi sanoa olevan hyvissä kuosissa. Tarjolla on kaksi kampanjaa, joista toisessa pääsee ohjastamaan jopa Genestealereita. Mikäli pidemmän juonen seuraaminen ei kiinnosta, voi aina hypätä yksittäisiin taisteluihin joko tekoälyä tai muita pelaajia vastaan. Luovimmille on tarjolla myös karttaeditori, jolla voi kyhätä omia tehtäviä.
Pelimekaniikoiltaan Space Hulk Tactics noudattaa hyvin pitkälti alkuperäisen lautapelin suuntaa. Vuoropohjaisissa taisteluissa avaruuden urheat Space Marines -sotilaat niittävät vastustajia maahan erilaisilla aseilla, kun taas hirviöt koettavat saada etulyöntiaseman nopeutensa ja suuremman lukumääränsä avulla. Toiminta on vuoropohjaista ja osapuolet eroavat toisistaan sekä toimintojensa että käytössä olevien toimintopisteiden osalta. Soltut luottavat tulivoimaan sekä yrittävät edetä mahdollisimman tehokkaasti suojaten kaikki vastustajan tulosuunnat. Genestealerit puolestaan yrittävät löytää tästä puolustuksesta sen heikon kohdan, jota kautta vikkelät hirviöt pääsevät mahdollisimman nopeasti iholle. Usein tehtävät kaatuvatkin Space Marinen osalta siihen, että jossain tuli tehtyä moka ja paria epäonnista nopanheittoa myöhemmin suurin osa ryhmää makaa kuolleena. Taistelut todellakin ratkaistaan nopilla, joten mekaniikkojen tunteminen on hyvin tärkeää. Mikäli et ole koskaan pelannut lautapeliä, suosittelen etsimään netistä arvostelun, joka samalla selittää sen säännöt. Se helpottaa sisäistämistä huomattavasti.
Uusia tuulia pelaamiseen puhaltavat uudet Genestealer-hirviöt sekä täysin uutena mekaniikkana erikoiskykyjä tarjoavat kortit. Uusia hirviöitä ovat Bulwark, Reapermorph ja Miasmic. Bulwark on hidas mutta kestävä ja sen kukistamiseen tarvitaan kaksi onnistunutta hyökkäystä. Reapermorph on nopea ja pystyy liikkumaan käytäviä tukkivien esteiden sekä suljettujen ovien läpi. Miasmic puolestaan räjähtää kuollessaan ja jättää jälkeensä kaasupilven. Nämä uudet monsterit tuovat pienen uuden lisän taktiikkoihin.
Kortit toimivat hieman eri tavalla puolesta riippuen. Genestealerit käyttävät niitä tutkamerkkien luomiseen, joiden avulla voi tuoda uusia otuksia peliin. Space Marinet puolestaan saavat niitä pois heittämällä lisää toimintopisteitä. Kortteja voi myös pelata, jolloin niillä voi vaikuttaa esimerkiksi seuraavan hyökkäyksen onnistumiseen, muuttamaan Genestealereita erilaisiksi ja niin edelleen. Kortit tuovat uusien hirviöiden tavoin pienen lisän taktiikoiden miettimiseen. Välillä joutuu tekemään kiperiä valintoja sen suhteen, miten kortit pelaa.
Kampanjoissa sukelletaan täysin uuden Space Hulkin syövereihin joko imperiumin sotilaiden jykevissä saappaissa tai Genestealer-hirviöiden ketterissä kintuissa. Sotilaiden taipaleesta kertova kampanja on näistä se pidempi ja huolellisemmin käsikirjoitettu, sillä se on lähtöisin James Swallowin kynästä. Heppu on aikaisemmin kirjoittanut esimerkiksi Horus Heresyn neljännen osan Flight of the Eisenstein. Blood Angelsien jykevät sotilaat joutuvat nyt koluamaan Forsaken Doomiksi nimetyn valtavan Hulkin labyrinttimäisiä käytäviä estääkseen sen iskeytymisen ihmisten imperiumin tärkeään planeettaan. Synkissä käytävissä piileskelee kuitenkin salakavalia hirviöitä, joiden terävissä kynsissä suurempikin soturi kaatuu nopeasti. Lisäksi vastaan tulee vanhojen aseveljien jäänteitä, joista osa on kaatunut kauan sitten. Mysteeriin heitetään mukaan myös hieman epäilyttävältä vaikuttava inkvisiittori, joka tuntuu olevan enemmän kiinnostunut Genestealereiden uusista muodoista kuin piskuisen planeetan pelastamisesta. Hirviöiden puolella kampanja on huomattavasti lyhyempi, ja se sijoittuu aikaan ennen toisen tarinan tapahtumia. Se toimii eräänlaisena johdatuksena siihen, millaisia kähinöitä Forsaken Doomin käytävillä on käyty aiemmin.
Yksittäiset taistelut ovat parhaimmillaan toista ihmistä vastaan verkossa, mutta valitettavasti linjat ovat ainakin PS4:llä kovin yksinäiset. Onnistuin saamaan lukuisista yrityksistäni huolimatta ainoastaan yhden matsin aikaiseksi, mutta se olikin sitten todella viihdyttävä aina loppumetreille asti. Toivottavasti moninpeli ei kuole pelaajien puutteeseen, sillä karttaeditorin myötä olisi mahdollista käydä loputtomasti erilaisia taisteluja. Todennäköisesti joku loisi jossain vaiheessa myös lautapelin sekä sen lisäosien klassiset kartat verkkoon, joten pelattavaa riittäisi.
Tekniseltä toteutukseltaan peli on luokkaa keskiverto. Mitään kovin järisyttävää ei ole nähtävissä tai kuultavissa, mutta toisaalta en löydä mitään aihetta valittamiseen. Space Marineilla pelatessa voi katsella menoa myös heidän silmistään, mutta tämä tuntui jotenkin sekavalta. Toki ahdistuksen määrä kasvaa tuolloin ahtaissa käytävissä, mutta samalla kasvaa myös mahdollisuus tehdä virheliikkeitä. Pelissä jossa jokainen toiminto on tärkeä, ei vain ole varaa tyrimiseen. Niinpä tämä kuvakulma jäi itselläni pelkäksi pieneksi testiksi ja palasin nopeasti yläkulman perspektiiviin paremman kokonaisvaikutelman saamiseksi.
Kokonaisuutena Space Hulk Tactics tarjoaa aika lailla tuttua viihdettä sarjan faneille. Uudenlaiset Genestealerit ja korttien lisääminen tuovat uusia tuulahduksia mekaniikkoihin. Kampanjat on kiva koluta läpi yksin, ja tehtävien nikkaroijat ilahtuvat uudesta editorista. Toisaalta moninpelejä kaipaaville ainakin PS4:llä on aika vähän pelikavereita, mutta toivottavasti tilanne paranee tulevaisuudessa.