Pelin kantavana ideana on pistää SEGAn klassikkosarjojen sankarit samalle radalle ottamaan toisistaan mittaa. Niinpä Sonic-sarjan hahmojen lisäksi radalla kaahaille samaan aikaan muun muassa Billy Hatcher, AiAi-apina sekä Shen Muesta tuttu Ryo Hazuki. Jokaisella hahmolla on omanlaisensa menopeli käytettävissään. Siinä missä Sonic hurjastelee perinteisemmällä mikroautolla, kurvailee Ryo Hazuki moottoripyörällä ja Xbox-version erikoisuutena nähtävä Banjo-karhu viimeisimmästä seikkailustaan tutulla palikka-autolla.
Rakenteeltaan peli on tuttua Mario Kartia kentältä kerättävine aseineen ja runsaine oikopolkuineen. Erikoisuutena jokaisella hahmolla on käytössään henkilökohtainen erikoisliike kisaamisen helpottamiseksi. Sonic muuttuu keltaiseksi Super Soniciksi, AiAi suosii banaanipommeja ja niin edelleen. Samaten Mario Karteista poiketen perinteisen kisailun ohelle on tarjolla myös nippu haastetehtäviä, joissa pelaaja suorittaa annettua tehtävää yksin kelloa vastaan. Onnistuneista suorituksista palkitaan rahalla, jota voi kuluttaa pelin kaupassa. Ikävä kyllä kauppa ei ennakkoversiossa ollut vielä auki, joten mitä sieltä sitten löytyykään, jää toistaiseksi arvoitukseksi.
Sonic-peleille ominaisesti pelin vauhti on silmitön. Ratojen monipuolisesta rakenteesta johtuen vauhti sumentaa näkökenttää niin, että toisinaan reittiä eteenpäin on vaikea hahmottaa. Myös autojen ohjattavuudessa ja törmäysmallinnuksessa on vielä viilattavaa. Kulkupelit kääntyvät himpun verran liian liukkaasti ja seinään törmäys pysäyttää vauhdin liki täysin. Tällä hetkellä radat on käytännössä pakko opetella ulkoa pärjätäkseen.
Todella rajoittuneen ennakkoversion perusteella on vielä hankala sanoa, miten syvälliseksi kokonaisuus muodostuu. Jos ohjausta jaksetaan vielä viilata lopulliseen versioon, saattaa lopputulos olla hyvinkin toistaiseksi paras SEGAn Mario Kart -klooni. Tällaisenaan peli uhkaa upota keskinkertaisuuden syvään suohon