
Sim City alkaa siitä, mistä ennenkin: valitaan tyhjä alue, johon aletaan rakentaa uutta kaupunkia. Alkupääoman turvin rakennetaan ensimmäiset kadut, kaavoitetaan ensimmäiset tontit ja turvataan ensimmäisille asukkaille vesi, sähkö ja jätehuolto. Kaupungin kasvaessa pormestarin on tarjottava asukkaille lisää palveluita (kuten poliisivoimat, terveydenhuolto ja palolaitos) ja kehitettävä alueiden arvoa.
Kaupungin suunnitteluun vaikuttavat luonnonvarat, jotka vaihtelevat alueittain. Niihin on helppo perehtyä erilaisten karttojen avulla, jotka näyttävät esimerkiksi maanpinnan alla piilevät vesivarat. Nämä kannattaa tarkistaa jo ennen alueen valintaa, sillä ne vaikuttava suuresti siihen, millaiseksi kaupungin lopulta voi kehittää.
Suunnitelmallisuus on onnistumisen edellytys, ja monia päätöksiä on vaikea perua jälkikäteen ainakaan ilman kovia kustannuksia. Tieverkostoa voi petrata, mutta se on toteutettu kehnosti; halvimpia teitä ei lupauksista huolimatta saakaan päivitettyä tappiin asti, vaan alusta asti on rakennettava kalliimpia katuja, jotta ne voi myöhemmin päivittää vastaamaan kasvavia tarpeita.
Kaupungin tarjoamia palveluita voi muokata jonkin verran rakentamisen jälkeen. Esimerkiksi paloasemaa voi boostata lisäämällä autopaikkoja, terveyskeskusta voi laajentaa uudella potilashuoneella ja poliisilaitosta vankilarakennuksella.
Asukkaiden rakentamat asuintalot, teollisuusrakennukset ja kaupat nousevat itsestään niille kaavoitetuille paikoille alueen arvon mukaisesti. Vähäarvoiselle alueelle nousee hökkeleitä, pienpajoja ja donitsikojuja, varakkaille alueille huipputeknologiaa, ostoskeskuksia ja pilvenpiirtäjiä, ja ne kehittyvät kaupungin kasvaessa. Ikävä kyllä kaupungin omat rakennukset eivät kehity samassa tahdissa, ja näyttääkin surkuhupaisalta, kun pilvenpiirtäjän vieressä värjöttelee piskuinen poliisitalo.
Jotta kaupunkiin muuttaisi lisää väkeä, siitä on tehtävä toimiva ja houkutteleva. Tarpeeksi asukkaita hankittuaan pelaaja voi avata kerrallaan yhden uuden lisäsiiven kaupungintaloon, ja sitä kautta saada käyttöönsä uusia toimintoja, kuten paremmat turvallisuuspalvelut kaupunkinsa petraamiseksi. Kaupunkiaan voi kehittää moneen eri suuntaan, panostamalla vaikkapa koulutukseen, teollisuuteen, tieteeseen tai turismiin. Erikoistuminen kannattaa paitsi siksi, että siten voi houkutella naapurikaupungeista työntekijöitä, turisteja tai opiskelijoita, mutta myös siksi, että kaupunkialueen koko on rajallinen.
Käytössä on kolme eri nopeutta, jotka ovat kaikki turhan hitaita. Nopeimmalla virtuaalitunti kestää noin viisikymmentä sekuntia, ja koska useat hankinnat vaativat kymmeniä tai satoja tuhansia simoleoneja, ja harva pormestari onnistuu ainakaan alkuaikoina tienaamaan kymmeniä tuhansia per tunti, voi odotteluun tuhrautua hetki jos toinenkin.
Pelin suurin ongelma on ahdas kaupunkialue, sillä se vaikuttaa kaikkiin pelaamisen osa-alueisiin. Kaikkia palveluita on mahdoton saada mahtumaan kaupunkiin, sillä jokainen niistä vaatii kosolti tilaa. Alueiden arvon kasvattaminen on vaikeaa, koska arvoa nostavat elementit, kuten puistot, vievät paljon tilaa. Niiden tarjonta on myös melko suppea, joten kaupungista tulee helposti turhan yksioikoinen. Kaavoituksen kanssa on oltava äärimmäisen tarkka, jotta rakennuksilla on tarpeeksi tilaa kasvaa ja kehittyä. Hukkatilaan ei ole varaa.
Tilanpuutteen takia verkostoituminen muiden kaupunkien kanssa on välttämättömyys, jotta palveluita ja hyödykkeitä voi ostaa naapureilta. Kun kaikkea ei tarvitse mahduttaa omaan kaupunkiin, saa tarjolla olevista erikoistumisvaihtoehdoista kunnolla ilon irti. Ilman verkostoitumista pelaamisen vaikeusaste nousee liiaksikin. Onneksi pelaaja voi luoda monta omaa kaupunkia ja verkostoida ne keskenään, jolloin päästään jo kirurgin tarkkaan toteutukseen. Erikoistumismahdollisuudet ovat kuitenkin hitusen tönkköjä kokonaisuuksia, eikä maastoa voi muokata lainkaan - ainakaan vielä.
Sim City on uskollinen aiemmille osilleen ollen huolellisesti toteutettu, monipuolinen kaupunginrakennussimulaatio, joka ei yritäkään olla mitään muuta. Peli vaatii aikaa ja välillä turhankin tarkkaa suunnittelua, mutta tarjoaa myös huumorinhöysteisiä onnistumiskokemuksia ja kosolti tekemistä. Pahimmat pelikokemuksen himmentäjät ovat ahtaus, joka rajoittaa valinnanmahdollisuuksia, ja hidas ajan kuluminen, joka jättää pelaajan välillä pyörittelemään peukaloitaan. Visuaalisesti kauniista pelistä löytyy myös muutama graafisesti käsittämätön kämmi, kuten tieverkoston hyppiminen ja puolivillaisiksi jäävät katastrofit. Äänimaailma puolestaan on mallikkaasti toteutettu, siitä ei löydy moitteen sijaa.
HUOMAUTUS 7.3.
Arvosanaa on poikkeuksellisesti laskettu kahdeksikosta seitsemään, koska Sim City on julkaisussaan ollut pelikelvottomassa tilassa. Serverit ovat pätkineet ja hävittäneet tallennuksia. Ongelmat eivät nousseet esiin arviotapahtumassa ennen julkaisua.