Taotao, pieni pandakarhu

1980-luvun lapset muistavat ainakin jossain määrin TV-sarjan Taotao, pieni pandakarhu. Saksalais-japanilainen animaatio yhdisti varsin usein oikeaa videokuvaa, jonka etualalle oli sitten lisätty animaatiota. Mieleenpainuvinta olivat kuitenkin tunnusmusiikki, ja suomalainen kertojaääni Inkeri Wallenius. Vajaa 40 vuotta myöhemmin jotain vanhasta tenhosta on vielä jäljellä, olkoonkin, että kuvanlaatu on varsin kehno, ja tarinat hämmentävän konservatiivisia nykykatsojan näkökulmasta.

Kiinan Waizan-nimisessä laaksossa asustaa Pandamuori, joka kertoo laakson kaikenlaisille eläinlapsille opettavaisia tarinoita. Heidän joukossaan on toki myös pieni pandakarhu Taotao. Jokainen jakso kertoo oman tarinansa, ja kokoelmassa on kymmenelle DVD-levylle jaettuna kaikki 52 noin 25-minuuttista jaksoa.

Varsinainen tekstitys ja äänimaailma on tehty saksaksi, ja puhe kuuluu vaimeana suomea puhuvan kertojaäänen alta. Ratkaisu on täysin tietoinen, ja aluksi jopa hieman häiritsevä. En itse muistanut asiaa lainkaan lapsuudestani enkä muista toista vastaavaa lastensarjaa. Kyllä niitäkin varmaan on, mutta en sitä muista. VL Median julkaisuille ominaisesti äänet kuuluvat erittäin hyvin, mutta kuvamateriaali on ilmeisesti ajettu DVD:lle suoraan joltain arkistossa lojuneelta kelalta. Mukana nimittäin ovat kaikki naarmut, hailut värit ja muut sen sellaiset häiriöt, joita vanhoja filmejä katsellessa yleensä huomaa. Seurauksena on omanlaisensa nostalginen tunnelma.

Tarinat ovat kohderyhmästä johtuen hyvin yksinkertaisia, ja ne yleensä opettavat jonkin tärkeän asian lapsille painottaen milloin epäitsekkyyttä, milloin harkintaa, milloin ystävyyden merkitystä ja niin edelleen. Aina silloin tällöin tarinassa aktiivisena toimijana on Jumala, ja vieläpä varsin konservatiivisesti tulkittu kristillinen Jumala. Nykyaikaisesta katsojasta tällainen tuntuu hyvin oudolta, sillä moderneissa animaatioissa ei puhuta uskonnollisista asioista käytännössä lainkaan. Eri asia tietenkin silloin, jos sarjassa henkilöhahmoilla on jokin oma uskontonsa, jota he harjoittavat. Varsinainen animaatiojälki tuntuu suorastaan alkeelliselta, mutta kuitenkin siinä on omanlaisensa menneisyyden muisto, ja luonnollisesti kaikki toimii.

VL Median DVD-kokoelma on kirjamaisen näköinen boksi, eikä mukana ole mitään ylimääräistä. Ratkaisu on ehdottomasti toimiva, mutta henkilökohtaisesti olisin toivonut hieman vankemman oloisesti pakattua kokoelmaa. Ajan kuluessa pahviset reunat tulevat varmasti naarmuuntumaan, taittumaan ja mahdollisesti kostumaankin.

Taotao, pieni pandakarhu on suora tuulahdus sieltä jostain 1980-luvulta lapsille, jota voi suositella nyt omien lasten katsottavaksi. Tosin sillä varauksella, että satujen asiasisältö on modernissa nykyajassamme poikkeuksellisen konservatiivista. Jo aikuiseksi kasvaneelle katsojalle Taotao ei tarjoa oikeastaan mitään nostalgiahuurujen lisäksi.

"Missä salo sinertää ja nurmi on kauniin vihreää ja kaikki on niin rauhaisaa"