Rise of the Ronin vaikuttaa pätevältä Soulslikelta

Muutaman viikon kuluttua julkaistaan Team Ninjan ja Koei Tecmon toiminnallinen roolipeli Rise of the Ronin. Tarina sijoittuu 1800-luvun Japaniin, ja tarjolla on suuri avoin maailma ja monipuolinen taistelumekaniikka. Peli on henkinen jatko-osa Niohille.

Ensimmäinen haaste on oman hahmon luominen. Rise of the Roninin hahmonluontityökalu on täynnä mahdollisuuksia, ja luoda voi suurin piirtein mitä haluaa. Kun sitten luomus on valmis, on aika suunnata taistelumekaniikan opastusosioon. Rise of the Roninissa on runsaasti aseita aina raskaasta odachista nopeisiin tuplamiekkoihin. Tietyt hahmoluokat ohjaavat tiettyjen aseiden käyttöön, mutta toistaiseksi olen voinut valita minkä tahansa haluamani aseen. Hyvä niin, sillä putoavan tavaran satunnaisuus voisi jättää pelaajan pitkäksi aikaa ilman sopivaa asetta.

Jokaisella aseella on omat liikeyhdistelmänsä ja erikoishyökkäyksensä. Helpommilla vaikeustasoilla voi vain toistaa muutamaa tekniikkaa uudestaan ja uudestaan, mutta jo tavallisella vaikeusasteella on kiinnitettävä huomiota siihen omaan puolustautumiseen. Vertailua Sekiro: Shadows Die Twicen suuntaan vie Counterspark.

Kolmiolla voi "pärryttää" vihollisten hyökkäyksiä. Ajoituksen oppimisessa menee hetki, eikä Sekiron lailla pahista päihitetä yhdellä onnistuneella "pärryllä". Jos pahiksella on liikesarja menossa, on omat torjuntansa ajoitettava oikein. Näin ne omat hyökkäykset tekevät enemmän tuhoa. Sekä pelaajalla että pahiksilla on oma Ki eli stamina, joka kuluu käytössä. Ki palautuu nopeasti, mutta jos Ki loppuu huonolla hetkellä, on edessä huonot ajat.

Toistaiseksi en osaa sanoa, miten keskeinen mekaniikka Counterspark on. Suurimman osan hyökkäyksistä näyttää voivan "pärryttää", mutta koska mahdollista on myös väistää tai torjua, on pelaajalla keinoja selvitä ilmankin pärryttämistä. Rise of the Ronin panostaa myös hiiviskelyyn. Uudemman polven Assassin's Creed -pelien malliin hiiviskelyiskut eivät aina tapa kohdettaan, mutta ainakin kunnon satsi terveysmittaria lähtee.

Maailma on avoin. Kartta on jaettu eri alueisiin, joista jokaisessa on omat tehtävänsä. Näin ollen tekemistä on paljon heti alussa, mutta samaan aikaan kartalla on vain kysymysmerkkejä siellä sun täällä. Pelaajaa ei siis lopulta kummoisesti rohkaista tutkimaan pelin maailmaa. Tarjolla on annos vanhentunutta pelisuunnittelua.

Ulkoisesti Rise of the Ronin on erittäin kaunis. Vuorokaudenaika vaihtuu, ja valo saa maailman elämään. 1800-luvulle sijoittuva tarina on ainakin toistaiseksi ollut riittävän hyvä. Mitään aivan poikkeuksellista ei ole ollut tarjolla, mutta riittävästi kuitenkin innostaakseen jatkamaan pelaamista.

Rise of the Ronin on siis tehnyt vaikutuksen pätevänä pelinä, joskaan ei mitenkään vallankumouksellisena. Kyseessä on toimintaroolipeli, joka innoittuu yhdestä jos toisestakin suunnasta. Toistaiseksi on mahdotonta sanoa lopullista kantaa. Runsaat pomotaistot, tehtävät ja maailman tutkiminen kutsuvat.