Resident Evil 5

Resident Evil 5 alkaa, kun sarjan veteraaneille tuttu päähenkilö Chris Redfield saapuu afrikkalaiseen pikkukylään suorittamaan bioterrorismiin liittyvää tehtäväänsä. Apua hän saa paikan päällä odottavalta naissotilas Sheva Alomarilta, joka lyöttäytyy Chrisin seuraan. Pelin alkuminuutit luovat tehokkaasti tunnelmaa ympäröivästä sekasorrosta. Chris ja Sheva kävelevät auringonpaahtaman kylän kaduilla ja havaitsevat häiriintynyttä sekä omituista käytöstä. Pian kaikki asukkaat katoavat näkyvistä. Eikä hetkeäkään ja täysi kaaos on irti, kun kyläläiset mielipuolisesti hyökkäävät parivaljakon kimppuun.

Pelin tärkein uusi ominaisuus on kovapintainen Sheva, joka taistelee pelissä Chrisin rinnalla. Pelaaja voi komentaa Shevaa käyttäytymään joko hyökkäävästi tai hieman passiivisemmin. Shevaa voi myös kutsua luokseen sekä käskyttää poimimaan tavaroita. Aseet, panokset ja parantavat esineet jaetaan kaksikon kesken. Mikäli jompikumpi on kuolemaisillaan, on toisen juostava pikaisesti lyömään häntä adrenaliinipiikillä. Osan ovista voi avata vain parin kanssa, ja kumppania voi heittää tai nostaa muuten ulottumattomissa oleviin paikkoihin.

Tämän kaltainen yhteistyö vaatii laadukkaan tekoälyn ja tässä suhteessa on vielä parannettavaa. Vaikka Sheva antaa kamppailussa hyödyllistä taustatukea, on koneen ohjaaman hahmon käyttäytyminen välillä järjenvastaista ja kallisarvoisten ammusten päätöntä tuhlailua. Toivottavasti tekoälyhahmon käyttäytymistä voi lopullisessa pelissä muokata yksityiskohtaisemmin.

Yksinpelin ohella pelaaminen on myös mahdollista kaverin kanssa jaetun ruudun kaksinpelissä, jolloin taistelu on entistä mielekkäämpää. Toisen selustan turvaaminen, yhteinen taistelu ja alueiden tutkiminen toimivat hyvin, ollen samalla myös hauskaa ajanvietettä. Tämä lupaa hyvää lopullisen julkaisun nettikaksinpelille, jota ennakkoversiossa ei vielä voinut testata.

Hahmon ohjaus ei ole kokenut suuria muutoksia edellisestä pelistä, joten pelaaminen tuntuu heti tutulta. Hieman kömpelö ohjattavuus korostaa hyvin taistelun paniikkia, sillä pelihahmo ei voi edelleenkään liikkua ja ampua samanaikaisesti. Sivuaskelten ottaminen ja kameran vapaampi liikuttelu parantavat pelattavuutta. Tavaravalikko kaipaa vielä hiomista, sillä se on käyttöön liian hidas, monimutkainen ja tilaltaan rajallinen. Onneksi pelaaja voi sentään hyödyntää neljää pikanäppäintä tavaroiden käytössä ja aseiden valinnassa.

Resident Evil 5 painottuu yhä enemmän toimintaan ja suuriin kahakoihin. Nopeiden tilanteiden hermostuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteet välittyvät onnistuneesti hektisestä pelaamisesta. Aseiden käyttö vaatii pelaajalta kylmähermoisia ja nopeita ratkaisuja. Ennakkoversion kohtaukset sisälsivät hurjia tilanteita, joista parhaiten mieleen iskeytyi painostava luolajakso. Pilkkopimeässä sokkelossa eteneminen oli karmaisevaa. Shevan kantama lamppu valaisi luolaa vain pienen kohdan kerrallaan. Taistelu pimeässä punasilmäisten hullujen hyökkäyksiä vastaan oli pelottavaa ja tarjosi siten parhaita kauhunhetkiä.

Resident Evil 4 on erittäin näyttävä peli, joten uudella osalla on suuret odotukset täytettävänä. Graafisesti peli on korkealaatuista ja pyörii sulavasti vaikka ruudulla olisi suuri määrä vihollisia. Ennakkoversio on pelistä juuri julkaistua demoa kehittyneempi, ja eritoten tuli- ja valotehosteet näyttävät hienoilta ja sopivat tunnelmaan. Sisätiloista ulos aurinkoon liikkuminen häikäisee silmiä, ja päinvastoin valoisasta pimeään siirtyminen vaati hetken totuttelun. Peli käyttää rikasta väriskaala miellyttävästi edukseen. Väritys muuttuu usein, vaihdellen lähestulkoon harmaasävyisyydestä aina reippaaseen värikyllyyteen. Värien käytöllä korostetaan yliampuvasti haettua tunnetilaa, josta ilta-auringon liioitellusti oranssiksi maalaama vuoristo on hyvä esimerkki.

Yllättävän pitkän ennakkoversion parissa sai viettää aikaa lähemmäs kymmenen tuntia, ja testiosuuden läpäistyä pelaamista ei tohtisi lopettaa. Hulluja vihollisia vastaan taistelu vie mukanaan ja tilanteet vaihtelevat hyvässä rytmissä. Odotetusti myös suurten loppuvastusten kiihkeä kukistaminen saa sykkeen nousemaan. Tunnelmalliset ja riipaisevat tapahtumapaikat vaihtuvat nopeassa tahdissa, joten nähtävää riittää paljon, eikä yksittäisiin taustoihin pääse kyllästymään. Peltikattoisten hökkelikylien ja hylättyjen torialueiden lisäksi pelissä on myös tutumpia Resident Evil -maisemia, kuten ahtaat tehdasalueet. Etenemisen ja tutkimisen kannalta runsas variaatio tuo mukavaa vaihtelua ja pitää mielenkiinnon seikkailuun yllä.

Ennakkoversio jättää pelistä positiivisen kuvan, ja lopullista julkaisua jää odottamaan kasvavalla mielenkiinnolla. Mikäli Capcom onnistuu hiomaan tekoälyä ja tarjoamaan yhtä monipuolisen sekä hektisen kokonaisuuden kuin mitä nyt oli mahdollisuus pelata, on pelaajilla lupa odottaa erinomaista peliä moniosaisen sarjan jatkeeksi. Resident Evil 4:n mestarillisuuteen on vielä matkaa, eikä viides osa tule näillä näkymin tarjoamaan suuria mullistuksia. Mutta tällä kertaa lisää samaa, vain entistä komeampana, toiminnantäytteisempänä ja suuremmassa mittakaavassa ei ole välttämättä yhtään huono asia.