Suomi
Gamereactor
arviot
Rekoil: Liberator

Rekoil: Liberator

Nettiräiskintä, joka yrittää olla kolmastoista tusinassa, ampuu itseään jalkaan.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

FPS-pelien tarjonta on jo vuosia ollut hyvinkin pursuava, ja genressä nähdään enää harvemmin varsinaisia innovaatioita. Riisutummista sinkohipoista on edetty realismia tavoittelevampiin sekä strategisempiin räiskintöihin, ja molemmille tyylilajeille on omat ostajakuntansa. Rekoil: Liberator poimii molemmista ääripäistä huonoimmat puolet ja niputtaa ne äärimmäisen tympeäksi ja unohdettavaksi paketiksi.

Rekoil: Liberator

Ainoastaan verkossa pelattava Rekoil haiskahtaa jo alkutekijöissään toistakymmentä vuotta vanhalta. Nykyisin jo standardit statsit, hahmoluokkien muokkaukset sekä varusteiden säädöt loistavat poissaolollaan. Hahmoluokat on jaoteltu ykkösaseidensa perusteella, joten lääkintämiesten tai mekaanikkojen kaltaisia vaihtoehtoja ei ole. Joka luokalle on erilaisia asevaihtoehtoja, mutta niiden eroista ei anneta minkäänlaisia tietoja. Puolen tusinan konekiväärin seasta pelaaja voi vain nimen ja ulkonäön perusteella arvailla, mikä sopisi omaan pelityyliin parhaiten. Lähiaseille ja kranaateille ei ole omaa näppäintä ohjaimessa, vaan ne on haettava ristiohjaimen avulla asevalikosta käyttöönsä. Mikäli hahmoluokkaa tai varustusta haluaa vaihtaa kesken ottelun, on säädöt tehtävä taukovalikon kautta kesken ottelun, eikä respawnauksen aikana niin kuin olisi loogisinta. Rekoilin omaperäisyys loistaakin sen huonoissa suunnitteluratkaisuissa.

Pelimuodoista valittavana ovat perinteiset tappomatsit ja lipunryöstöt. Ainoana erikoisuutena mukana on nimikkomuoto Rekoil, jossa yksi pelaajista on Predatorin kaltainen näkymätön saalistaja muiden pelaajien tähtäimessä. Hauska idea kaatuu kuitenkin pelin suurimpaan ongelmaan, joka on jatkuva pelaajakato. Liekö kyseessä olematon hype vai julkaisun laaduttomuudesta kiirinyt sana, mutta peliseuraa saa pahimmillaan etsiä jopa useita päiviä. Tämän ovat kaiketi tekijätkin tiedostaneet, joten halutessaan moninpelikartoissa voi juosta vaikka yksinäänkin. Tällöin voi vaikka ihastella PS2-aikakauden graafisia suorituksia, räjäytellä tuhoutumatonta ympäristöä ja kuunnella hiljaisuutta, josta Rekoilin äänimaailma laukausten puuttuessa koostuu.

Tämä on mainos:

Räiskiminen itsessään on yksinkertaista vaikkakin tahmaista. Killstreakien ja kehitystasojen kaltaisia hienouksia ei ole, mutta tapoista palkitaan kuitenkin pisteillä. Pisteillä ei ole muuta virkaa kuin koristaa leaderboardeja. Saldoaan voi halutessaan rokottaa ampulla tiimikavereitaan, sillä friendly fire on yllättäen jokaisessa pelimoodissa pakotetusti mukana. Ottelussa ei tarvitse olla kuin yksi peikko mukana, ja lipunryöstön jännittävimmäksi tilanteeksi muodostuu kotipesään pääsy tiimikavereita ampuvan trollaajan ohitse. Nettikoodi kuitenkin katkeilee jatkuvasti, joten matseja harvemmin pääsee edes pelaamaan loppuun asti.

Rekoil: Liberator on kaikin puolin vanhentunut, toimimaton sekä turha teos. Se on kuin videopelien Expendables; loistonsa jo vuosia sitten menettänyt toimintajulkaisu, jonka olisi pitänyt ilmestyä jo edellisellä vuosituhannella. Onneksi tätä ei oikein kukaan pelaa, eikä kyllä kannata sinunkaan.

HQ
Tämä on mainos:
02 Gamereactor Suomi
2 / 10
+
Hyvää: Jäätelö, risotto ja raejuusto
-
Huonoa: Rekoil: Liberator
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

8
Rekoil: LiberatorScore

Rekoil: Liberator

ARVIO. Kirjoittaja Raine Laaksonen

Rekoil on nettiräiskintä, joka poimii genren ääripäistä huonoimmat puolet ja niputtaa ne äärimmäisen tympeäksi paketiksi.



Ladataan seuraavaa sisältöä