Suomi
Gamereactor
ennakot
Rage

Rage

Id Softwaren Rage-peliä on kehitetty pitkään ja hartaasti. Odotus alkaa kuitenkin olla lopuillaan, sillä julkaisun on määrä tapahtua lokakuussa. Peliä esiteltiin Bethesda Softworksin tiloissa Lontoossa heinäkuun lopulla, ja Gamereactor oli paikalla ottamassa tuntumaa lähes valmiiseen versioon. Ennusmerkit ovat hyvät, sillä peli ottaa häpeilemättä innoitusta niin Mad Maxilta, Borderlandsilta kuin Call of Dutyltäkin.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Id Softwaren luova johtaja Tim Willits pohjusti toimittajille, että pelityksen alla ovat Ragen kaksi ensimmäistä pelituntia ja lopuksi puolen tunnin kokeiluosio tarinatilan myöhemmästä osuudesta. Testattavissa olivat niin PC-, Xbox 360- kuin PS3-versiokin. Minut istutettiin Sonyn konsolin ääreen luultavimmin sen vuoksi, että päälläni sattui olemaan Socomin paita.

Rage

Alun perusteella Ragen tarinan tarkoituksena on tarjota puitteet pelin epätavalliselle maailmalle. Oletettavasti kaiken takana on langat yhteen kokoava päätavoite, mutta ainakaan ensimmäisen parin tunnin aikana se ei kristallisoitunut.

Maahan iskeytyy suuri meteoriitti aiheuttaen massiivista tuhoa. Tärkeiksi katsotut ihmiset ehditään kuitenkin koota maanalaisiin suojiin. Pelaaja herää yli 100 vuotta katastrofin jälkeen juuri tällaisesta VIP-suojasta. Maailma on ehtinyt muuttua melkoisesti. Ihmiset elävät pienissä kyläyhteisöissä keskellä kivikkoista autiomaata. Ensihetket tuovat mieleen maailmanlopunjälkeisen länkkärin. Pelaaja aloittaa sopeutumisensa uuteen maailmanjärjestykseen tekemällä pieniä työkeikkoja paikallisille. Samalla aseet, varusteet ja tietoisuus viimeisen 100 vuoden tapahtumista alkavat hiljalleen lisääntyä.

Tämä on mainos:

Pelin rakenne on lainattu suoraan Borderlandsilta. Helposti ymmärrettävä ja havainnollinen pikkukartta osoittaa tien sinne, mistä saa seuraavan keikan suoritettavaksi. Aluksi tehtävät ovat hyvinkin lineaarisia ja pakollisia, mutta samalla ne opettavat perustemput pelaajalle. Pelialue on muutaman tunnin jälkeen vapaasti tutkittavissa, mutta varsinaiset työkeikat tehdään usein lineaarisissa kentissä. Rage siis tuntuu yhdistävän perinteistä putkiräiskettä vapaan maailman tutkimiseen.

Rage

Willitsin mukaan Ragen maailma on suuri, ja liikkuessaan pelaaja kohtaa myös satunnaisia tapahtumia Grand Theft Auton ja Red Dead Redemptionin malliin. Pelin ensimmäiset pari tuntia saa kuitenkin liikuskella rauhassa, mikä tuntui hyvältä ratkaisulta. Paikasta toiseen ei tarvitse köpötellä jalkaisin, vaan pääasiassa matkat taittuvat autolla.

Ohjaus tuntuu tarkalta ja sujuvalta niin ajaessa kuin ampuessakin. Tuililuikut ovat aluksi varsin venäläistyylisiä: esimerkiksi rynnäkkökivääri on selvästi AK-47:n kaltainen, kun taas tarkkuuskivääri muistuttaa Dragunovia. Lopulta aseita on käytössä noin 10 erilaista, ja jokaisessa on yleensä neljää erilaista ammustyyppiä. Mukana on myös toissijaisia välineitä, kuten erilaisia kranaatteja, bumerangia muistuttava wingstick sekä räjähtävä radio-ohjattava pikkuauto (kuulinko jonkun sanovan Black Ops?) Kaikki aseet ja välineet pelaajan haarniskaa myöten päivittyvät matkan varrella, mikä on omiaan pitämään mielenkiinnon yllä.

Tämä on mainos:

Hahmonkehityksen lisäksi roolipeleiltä lainataan myös erilaisten tavaroiden kerääminen, valmistaminen ja ennen kaikkea myyminen. Roinaa lojuu melkein joka paikassa, ja teko-ohjeiden saamisen jälkeen uusia tarvikkeita on pakko tehdä itsekin. Kaatuneiden vihollisten ruumiit kannattaa ryöstää. Jostain syystä vihujen aseita ei voi käyttää itse, mutta ammukset ja muut tavarat kannattaa kerätä talteen.

Rage

Ensimmäisen persoonan räiskintä on sanalla sanoen tyydyttävää, paljolti onnistuneiden aseäänien ansiosta. Kun pyssyn laukaisee, se todella myös kuulostaa siltä tuoden mieleen jonkinlaisen Doom-häijyyden. Viholliset reagoivat osumiin eri tavoin riippuen siitä, osuuko käteen vai jalkaan. Tekoäly ei päätä huimaa, mutta pahikset osaavat hakeutua suojaan ja vetäytyä uusiin asemiin höyryjyränä ryntäävän pelaajan tieltä. Pomotaistoja tuli testisession aikana yksi, mutta ilmeisesti niiden ei ole tarkoituskaan toimia Ragen kohokohtina. Valokeilassa tuntuisivat olevan maailman tutkiminen ja erilaisilla aseilla leikkiminen.

Pelaajan kuollessa käynnistyy yksinkertainen pikkupeli, jossa tarkoituksena on käynnistää oma sydän uudestaan haarniskassa olevan defibrillaattorin avulla. Kuolema korjaa Ragessa varsin helposti, joten tällainen toinen mahdollisuus vähentää turhautumista. Roolipelielementeistä huolimatta Rage on silti ehdottomasti räiskintäpeli, joten taisteluihin ei pidä suhtautua kepeänä hidasteena. Pelasin normaalilla vaikeustasolla, mutta lopullisen version taidan kokea reilusti helpoimmalla Easy-tasolla. Haluan tutkia paikkoja ja imeytyä pelimaailmaan enkä kaipaa tällaiselta peliltä varsinaista haastetta. Hyvä silti, että tekijät ovat sellaistakin mukaan sisällyttäneet vaikeuksia haluaville.

Rage muistuttaa länsimaista roolipeliä siinä(kin) mielessä, että pelitilanne kannattaa tallentaa usein. Valitettavasti lataus- ja tallennusajat ovat vielä syntisen pitkät. Latausruudun tuijottaminen alkoi ärsyttää jo toisen kuoleman jälkeen. Toivottavasti tämä korjataan lopulliseen versioon: tällä hetkellä latausruudut syövät peli-iloa todella pahasti.

Rage

Id Softwaren peleiltä on totuttu odottamaan koko peliteollisuudelle närhenmunat näyttäviä pelejä varsinkin teknisessä mielessä. Valitettavasti Ragesta tuskin nousee samanlaista tekniikan merkkipaalua kuin Doom 3:sta aikoinaan. Piirtoetäisyys on vaikuttava, aseet näyttävät hienoilta ja pelihahmojen liikeanimaatiot ovat onnistuneita. Samoin kasvojen liikkeet onnistuvat tuomaan riittävästi persoonaa eri henkilöille. Mutta ongelmiakin riitti vielä: Lähellä oleviin esineisiin tekstuurit latautuivat häiritsevän hitaasti, eivätkä kaikkien esineiden yksityiskohdat päässeet juuri 90-luvun pikselimössöjä paremmalle tasolle. Ympäristöt eivät myöskään ole millään tavalla tuhoutuvia, ellei sellaiseksi sitten laske räjähtäviä tynnyreitä. Värimaailma on ruskeaan ja punaiseen autiomaahan painottuva, joskin sisätiloissa on annos teollisuuden harmaata maustetta.

Äänimaailmassa on onnistuttu varsinkin ääninäyttelyn ja aseiden munakkuuden kannalta. Toisaalta musiikki ei jäänyt millään tavalla mieleen. Olisin odottanut varsinkin aavikolla ajaessa pelin luovan enemmän eristyneisyyden ja lännenelokuvien tunnelmaa, mutta niin ei tapahtunut.

Ragesta on epäilemättä kuoriutumassa laatupeli. Se ei ehkä kuitenkaan ole sellainen vallankumous, millaiseksi sitä jotkut ovat saattaneet toivoa. Eri osa-alueet tuntuvat toimivan yhdessä onnistuneesti ja pelaaminen on yksinkertaisesti kivaa. Jos koodaripojat vielä korjaavat latausajat lyhyemmiksi, olen tyytyväinen.

Rage
Rage
Rage
Rage
Rage
Rage

Aiheeseen liittyviä tekstejä

RageScore

Rage

ARVIO. Kirjoittaja Christofer Olsson

Legendaarisen Id Softwaren kauan odotettu Rage on viimein täällä. Onnistuuko studio vanhan koulukunnan räiskinnässään?

0
Ragen Twitteriltä neuvo Walmartille

Ragen Twitteriltä neuvo Walmartille

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Muutama päivä sitten Gamereactor uutisoi, kuinka Kanadan Walmart livautti ehkä videopelihistorian suurimman tietovuodon, ja vieläpä kuukautta ennen E3-messuja. Yksi...



Ladataan seuraavaa sisältöä