Pirates of Black Cove

Tämä peli ei juuri vaikutteitaan piilottele. Sid Meierin Pirates! ja LucasArtsin Secret of Monkey Islandid tulevat hyvin nopeasti mieleen, eikä Anno-sarjakaan ole tässä tapauksessa se kaukaisin mahdollinen sukulainen. Hyvässä sukupuussa ei silti ole mitään hävettävää, ja Pirates of Black Cove muodostaa tästä perimästä jotain täysin omanlaistaan.

Pelissä voi valita itselleen yhden kolmesta merirosvohahmosta, joilla kullakin on omat vahvuutensa ja erikoistaitonsa. Huumori on läsnä heti alusta asti hahmojen nimissä, ja juuri tässä kepeässä asenteessa Apinasaaren perintö onkin kenties vahvimmillaan. Sanaleikit ja sutkaukset ovat keskusteluissa jatkuvasti mukana, ja hahmojen yleisilme soveltuu tähän hyvin.

Sarjakuvamainen hahmosuunnittelu onkin yksi pelin graafisista vahvuuksista. Geneerisiä, jonkinmoiseen realismiin nojaavia hahmoja on maailma väärällään, mutta Black Covella on oma, heti tunnistettava ilmeensä. Pelin merirosvoklaaneilla on kullakin oma tyylinsä, ja ne tuovat mieleen Annon eri kulttuurit. Samaten myös pelin laivat on tyylitelty kaiken fyysisen todellisuuden tuolle puolelle.

Tämä onkin melkoinen poikkeama hitaista ja realistisista merisotapeleistään tunnetulle Nitrolle, koska Pirates of Black Cove saa Sid Meierin piraattiklassikonkin tuntumaan kankealta simulaattorilta. Pelaaja saa kirjaimellisesti ajella aluksellaan pitkin laineita, säädellen vauhtiaan ja suuntaansa vapaasti joutumatta ottamaan edes tuulta mukaan laskelmiinsa. Aluksi tämä tuntui hieman heppoiselta, mutta kun hetken aikaa oli purjehtinut ympäriinsä ja räiminyt vihollisia laivan eksoottisilla aseilla alkoi konsepti avautua paremmin.

Homman nimenä on hauskuus, eikä asioiden vetämistä överiksi ole pelätty. Päinvastoin, kaikki turha jäykkäniskaisuus on jätetty kokonaan pois ja peliä on kehitelty puhtaasti omilla ehdoillaan. Tämä näkyy myös siinä kuinka maailmaan on sekoitettu mytologisia elementtejä kuten merenneitoja.

Pelin ääninäyttelyllä ei kenties päästä Oscar-ehdokkuuksille, mutta seikkailullista tunnelmaa ylläpitäviä musiikkeja kuuntelee ilokseen. Ne noudattelevat toki totuttuja kuvioita, mutta eihän pyörää taikka airoa tarvitse aina olla keksimässä uudestaan.

Perinteitä on noudatettu myös maasodankäynnissä, jossa toimitaan reaaliaikastrategian ikiaikaisten sääntöjen mukaan. Hahmoja naksuttelemalla ja ryhmiksi maalaamalla pelaaja voi liikutella erityyppisiä yksiköitä, joita tukikohtasaarista saa värvättyä mukaansa. Nämä istuvat tuttuihin perustyyppeihin, ja vähänkin genreä tunteva pelaaja on välittömästi kotonaan. Pelaajaystävällisyys onkin yksi Black Coven ehdottomista hyveistä.

Pelin pääkampanjan luvataan kestävän noin kymmenen viihdyttävää tuntia. Tämän lisäksi pelaajalla on tutkittavanaan avoin maailma, jossa on sivutehtävien lisäksi runsaasti keräiltäviä artefakteja sekä ainesosia. Tämä on sekä iloinen että pelottava uutinen kaikille meille kompulsiivisille, jotka emme ole tyytyväisiä ennen kuin kaikki on kerätty talteen.

Näkemämme demoversio vaati vielä pientä säätämistä, mutta kaikki viittaa siihen, että elokuussa meitä odottaa hilpeä ja värikäs seikkailu pääkallolipun alla.