Suomi
Gamereactor
arviot
Oddworld: Stranger's Wrath

Oddworld: Stranger's Wrath HD

Menevähköä muukalaisäreyttä

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ
Oddworld: Stranger's WrathOddworld: Stranger's Wrath

Jo 1990-luvulla debytoinut Oddword-sarja on ollut omalaatuisuudessaan yksi pelialan kiinnostavimmista outolinnuista, ja Lorne Lanningin luoman sarjan eriskummallisin peli sitten vasta vinkeä tuttavuus onkin. Tammikuussa 2005 alkuperäiselle Xbox-konsolille ilmestynyt Oddworld: Stranger's Wrath ampui itsensä jalkajousella kulttimaineeseen siirtäessään tasoloikkavetoisen Oddworldin astetta avoimemmille räiskintämannuille, ja sittemmin Stranger-sankarin edesottamukset ovat tehneet kauppansa myös modernimmilla alustoilla. Helmikuussa 2022 ilmestyvien PS4- ja Xbox One -versioiden myötä Oddworld: Stranger's Wrathista voi nauttia Sonyn ja Microsoftin konsoleillakin, ja vaikka aika on tehnyt tehtävänsä ennen kaikkea Stranger's Wrathin tasoloikkakohtien osalta, kokonaisuus maistuu edelleen enemmän ruudilta kuin vedeltä.

Vaikka Stranger's Wrath tekeekin selvän pelimekaniikallisen eron tasoloikkavetoisiin Oddworld-peleihin, tarinankerronnallinen omalaatuisuus ja nyrjähtänyt sarjakuvamainen maailmankuva ovat edelleen menossa mukana. Komeat välinäytökset vangitsevat pelaajan huomion eloisilla animaatioillaan ja vauhdikkaalla kuvakerronnallaan, vaikka onkin harmi, että elokuvamaisemmat välivideot eivät ole saaneet pintaansa teräväpiirtosiloittelua: laadultaan kuva tuntuu olevan todella rakeisen ja tukkoisen näköinen. Nopeatempoinen alku tempaisee kyllä mukaansa seuraamaan Strangerin edesottamuksia kaikkiaan kolmessa eri kaupunkikeskuksessa ja näiden konnia pursuavissa lähimaastoissa.

Oddworld: Stranger's WrathOddworld: Stranger's Wrath
Tämä on mainos:

Kentällä liikuttaessa meininki on tekniseltä suoriutumiseltaan mukavan skarppia ja terävää, vaikka lineaarisissa peliympäristöissä ei juuri ole pahisten tyrmäämisen tai kuoliaaksi tulittamisen lisäksi muuta tekemistä, mitä nyt välillä pitää kerätä ötököitä jalkajouseen kirjaimelliseksi supervoimaiseksi tykinruoaksi. 17-vuotiaaksi peliksi ainakin Stranger's Wrathin PS4-version ruudunpäivitys tökki ja yski huomattavan paljon ainakin vielä ennen julkaisua. Myös suomenkieliset tekstitykset aiheuttavat käännöskukkasista versovan myötähäpeän ohella hämmennystä, kun kentällä kuultavia repliikkejä ei ole tekstitetty, vaan toiminnan keskellä junttihahmojen hupaisasta sanailusta menee valitettavan paljon ohitse pelaajan keskittyessä toimintaan.

Pelattavuudeltaan ja mekaniikkojen monipuolisuudeltaan Oddworld: Stranger's Wrath tuntuu ainakin paperilla siltä, että näin uhkarohkeasti eri lajityyppejä ja pelityylejä sekoittava kokonaisuus voisi aivan hyvin kuulua vuoden 2022 uutuuspeleihin. Jalkajousen kanssa hiipiminen eri ammustyyppeineen tuo mieleen Arkane Studiosin näyttävän ja haastavan Dishonored-hiippailupelisarjan, kun taas konnien paketoiminen ja imaiseminen talteen nostavat mieleen kaikuja Nintendon Luigi's Mansion -pelien aaveimuroinnista mutta myös Guerrilla Gamesin Horizon-pelisarjan jännittävästä koneolentojen metsästyksestä. Varsin tavanomaista tasoloikintaa seurataan kolmannesta persoonasta, ja jalansijojen etäisyyksien hahmottaminen muuttuu Stranger's Wrathin jäykän kameran takia melkoiseksi savotaksi. Huomasin pysytteleväni ensimmäisessä persoonassa mahdollisimman paljon pelatessani, sillä tuolloin ohjattavuus on omituisesti paljon sulavampaa ja tyydyttävämpää.

Oddworld: Stranger's Wrath

Ensimmäisestä persoonasta tapahtuva jalkajousella sihtailu ja paukuttelu ovat kestäneet osa-alueista edelleenkin aikaa parhaiten. Ruudun oikeassa laidassa laukaisuvalmiina olevat elävät ammukset ovat hauskannäköisiä öhkömönkiäisiä irvistelyineen, mutta myös tyyppien supervoimat tarjoavat muuten niin suoraviivaiseen pelaamiseen kiinnostavia taktikoinnin mahdollisuuksia. Esimerkiksi näätäpommilla voi kiinnittää vihollisten huomion peliympäristön tietyssä nurkassa paukkuvaan hämäysammukseen, ja hämähäkkimäinen luoti seitittää konnat hetken ajaksi liikuntakyvyttömäksi, kun taas ampiaismallisella ammustyypillä voi tulittaa konnat hengiltä.

Tämä on mainos:

Sekä kuolleet että tajuttomiksi huitaistut konnat voi imuroida talteen, ja hengettömästä pahiksesta rahaa tulee luonnollisesti vähemmän taskuun. Tämä on hyvä ottaa huomioon, sillä vastustajat eivät osaa esimerkiksi uida. Toisaalta Stranger voi käydä vesillä uintireissuilla hakemassa ruumiista jääneet massisäkit talteen, joten palkintosumman viivan alle jäävän osuuden kannalta hengettömällä tai neutraloidulla vihollisella ei ole juuri eroa. Rahaa voi hassata kaupunkikeskittymissä uusien ammusten lisäksi avarampaan tavaratilaan mutta myös kiikarien kaltaisiin lisävarusteisiin.

Oddworld: Stranger's WrathOddworld: Stranger's Wrath

Taktikoinnin mahdollisuudet tai toiminnasta kumpuavat seuraukset eivät ole missään tapauksessa esimerkiksi Rocksteadyn Arkham-pelien monipuolisuuden tai edellä mainittujen Dishonored-pelien meiningin tasolla, joka huomioi pelaajan valinnat meiningin mukana muuttuvan pelimaailman myötä. Toisaalta Stranger's Wrathin meiningissä on jotain ainakin omille kasvoilleni virnistelyä aiheuttavaa ruokkoamattomuutta ja omalaatuisuutta. Oddworld-peleille ominainen scifi-painajainen yhdistyy tässä teoksessa kiinnostavalla tavalla villin lännen kuvastoon ja jonkinlaiseen junttipikkukaupunkikuvaukseen niin hersyvällä tavalla, että moista ei voi kuin ihailla. Esimerkiksi kolmionapista lähtevä parannustanssi, jolla Stranger joraa pintahaavat tiehensä, on hauska muisto 2000-luvun alkupuolen omalaatuisista peleistä ja niiden kummallisista suunnitteluratkaisuista.

Pleikkarilla Oddworld: Stranger's Wrath HD on jälleen yksi varteenotettava - ja 20 euron hinnassaan suhteellisen edullinenkin - keino ottaa tuntumaa tähän kulttiklassikkoon. Toisaalta mitään lisämateriaaleja tai uusia ominaisuuksia ei ole edelleenkään mukana, vaan HD-kuntoon sisällöllisesti sellaisenaan terävöitetty toimintaseikkailu tarjoaa ne tutut reilut 10 tuntia palkkionmetsästysvetoista tasoloikintaa.

HQ
06 Gamereactor Suomi
6 / 10
+
Audiovisuaalinen persoonallisuus, näyttävä hiiviskelutoiminta jalkajousen kanssa, omalaatuisen sarjakuvamainen hahmosuunnittelu, pelimekaniikkojen runsaus ja monitasoisuus
-
Ei HD-käsittelyä välivideoille, ajoittaiset ruudunpäivitysongelmat, kaikkea puhetta ei ole tekstitetty, suomenkieliset käännöskukkaset, jäykkä ohjattavuus tasoloikintakohdissa ja jähmeä kamera, ei varsinaisesti uutta sisältöä tarjolla
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä