Nintendon pahviset Labo-rakennussetit ovat nerokkaita keksintöjä. Setti toisensa jälkeen Labolla rakenteleminen on tarjonnut hupia ja ihmetystä tavalla, johon mikään muu ei ole onnistunut. Minäkö tuon tein? Onko tämä oikeasti vain pahvia? Kyllä on ja paras oli vasta tuloillaan. Nyt pahvista voi rakennella myös virtuaalitodellisuuden.
Labo VR -setti on idealtaan samanlainen kuin aiemmatkin taittelutehtävät. Laatikon mukana tulee liuskatolkulla valmiiksi leikattuja rakennuspalikoita. Kun laitteet on taiteltu muotoonsa, niihin laitetut Joy-Conit ja jopa Switch itse saavat sitten asioita tapahtumaan. Suurin ero aiempaan ovat mukana tulevat virtuaalilasit, jotka ohjelma pyytää rakentamaan ensimmäisenä. Kakkulat eivät ole mitään suuren suurta hifiä, käytännössä idea on vain jakaa Switchin kuva kahteen osaan samalla, kun konsolia tuijotetaan muutaman sentin päästä kaarevien linssien läpi.
Mutta kun juuri tämän Nintendo osaa. Suorastaan hölmöltä kuulostanut idea on saatu toimimaan ihan käsittämättömän hyvin, kiitos nerokkaasti suunnitellun paketin. Varsinaisen virtuaalitodellisuuden sijaan pahvilaatikoihin katsominen on kuin taikalaatikkoon tuijottamista. Joka kerta kun naamansa asettaa kuhunkin pahviseen rakennelmaan, siirtymä todellisuudesta jonnekin muualle on välitön. Kokemusta on muilla sanoin vaikea selittää kokeilematta itse.
Mitä virtuaalitodellisuudessa sitten tehdään? Noh, sukelletaan merenpohjassa ottamassa kuvia kaloista, lennetään pitkin taivaita ja ammuskellaan söpöjä hirviöitä singolla. Kaikki tämä tapahtuu rakentamalla loput Labo-vermeet ja asettamalla virtuaalilasit niihin kiinni. Vekottimien rakentaminen on aikaa vievää puuhaa, mutta onneksi hauskaa ja joka kerta vaivan arvoista. Esimerkiksi pahvisen singon pystyttäminen vie kolmisen tuntia aikaa, mutta lopputulos on ihan käsittämättömän hieno.
Miksi sitten niin? Kyseessähän on vain pahvinen, aseen muotoinen kuori. Katsokaas, Nintendo ei tälläkään kertaa ole jättänyt ajatusta puolitiehen. Esimerkiksi kameraa ohjaillaan kuin oikeaa laitetta, objektiivista zoomaamalla ja liipaisimesta kuvaamalla. Ote vastaa täsmälleen oikeaa järjestelmäkameraa ja koska Switch-konsoli on vekottimessa kiinni, myös painon tunne on oikeanlainen. Parasta on kuitenkin se, että jokainen kuorista lisää fyysisen ulottuvuuden virtuaalitodellisuuteen. Kameran objektiivi naksuu kuin oikea, lentämisen oheen rakennetaan tuulipoljin, joka pyyhkäisee ilmavirran lentäjän kasvoille aina ylöspäin kiitäessä ja kyllä, singossa on tuntuva rekyyli ja pahvisessa latauskahvassa on vastusta.
Lopputulos on todella, todella immersiivinen tavalla, jota en muilla virtuaalilaseilla ole kokenut. Ja vaikka television ruudulla ei mitään näykään, vierestä seuraavilla on taatusti myös hupaisaa, sillä etenkin singolla ammuskelu on äänekästä ja fyysistä puuhaa. Pelattavaakin paketista löytyy. Jokaiselle pahvikuorelle on omat pelinsä niin yksinpelaajia kuin bileitäkin ajatellen. Esimerkiksi singolla pelataan Splatoon-värikkään sodan ohella erittäin hauskaa ja koukuttavaa virtahepopeliä, jossa hedelmiä ammuskelemalla yritetään saada mahdollisimman monta lammessa uiskentelevaa virtahepoa houkuteltua omalle puolelle vastustajan yrittäessä vuorollaan samaa. Monipuolista sisältöä on todella paljon, ja täyden paketin kanssa saa kulumaan reippaasti aikaa.
Eikä tässä vielä kaikki - Labo VR sisältää nimittäin myös mahdollisuuden koodata omia virtuaalitodellisuuspelejä. Valikoista löytyy yllättävänkin monipuolinen ohjelmisto omien pelien tekemistä varten, joten jos intoa ja viitsimistä löytyy, tekeminen ei lopu ikinä. Harmi vain, ettei ainakaan vielä tässä vaiheessa omia pelejä ole mahdollista jakaa maailmalle.
Silkkaa namia taivaasta Labo VR ei toki ole. Koska Switchin näytön resoluution on ainoastaan 720p, kuvanlaatu ei ole mitenkään huikean hyvä. Hieman sameaan kuvaan kuitenkin tottuu varsin äkkiä, mutta kilpailijoista jäädään laadussa jälkeen selkeästi. Tosin eipä paketilla ole hintaakaan laadukkaampien virtuaalikypärien vertaa, sillä halvin setti laseilla ja singolla maksaa vain neljäkymppiä. Jatkoa ajatellen isompi murhe on pääntuen puute. Laseja on tarkoitus pidellä käsin, toki paketin mukana tulevia pelejä ajatellen. Koska Nintendo on kuitenkin jo kertonut julkaisevansa VR-päivitykset Super Mario Odysseylle ja Breath of the Wildille, jonkinlaiselle tukiviritykselle on tarvetta. Internet on tähän keksinyt jo epävirallisia ratkaisuja vaikka kuinka, mutta puute on silti selkeä.
Labo VR on jo paketista käsin todella hauska kokemus, jota jokaisen Switch-pelurin on ehdottomasti kokeiltava. Muut Labo-viritykset jäävät tälle setille jälkeen hauskuudessa todella paljon. Ennen kaikkea Labo VR on kuitenkin mahdollisuus. Jos Nintendo julkaisee esimerkiksi jossain vaiheessa Pokemon Snapin VR-kamerakuorituella, VR-setit liikkuvat kaupoista kuin ajatus. Toivottavasti Nintendo hyödyntää tätä mahdollisuutta, sillä käsissä on nyt todellinen hittituote vain lopullista läpimurtoaan odottaen.