World of Chel, tuo jokavuotinen ja tärkein kohtaamispaikka NHL-julkaisussa. Kun vastassa on tekoälyn sijaan inhimillisesti toimiva vastustaja yhdistettynä useamman pelaajan moninpeliin, ei yksikään ottelu ole täysin samanlainen.
Tuttuun tapaan mukana ovat kolmen ja kuuden pelaajan kopit, mutta käytännössä ensin mainittu on neljälle pelaajalle, mikäli maalivahtityöskentely maistuu jollekin joukkuetovereista. Pienemmällä porukalla pelattaessa tarjolla on myös arcademaisempi pelimuoto, jossa sääntöjä ei ole - kaikin keinoin tehdyt maalit lasketaan. Mukaan on tuttu "superkiekko", joka antaa enemmän maaleja pelivälineen hehkuessa punaisena. Arcademättö toimii parhaimmillaan aivot narikkaan -viihteenä, mutta olisipa kyseessä 3 on 3 NHL Arcade tehosteineen kaikkineen. Se tarjosi aikoinaan erittäin maistuvaa tekemistä niin tekoälyä kuin muitakin ihmispelaajia vastaan.
Parhaat ottelut käydään tutusti viiden ja kuuden pelaajan yhteenottoina, pääpainon ollessa silti enemmän 5 vs 5 -kamppailuissa. NHL 25 on toki vielä taipaleensa alkupuolella ja hakemassa ihanteellisia säätöjä, mutta olen liian usein todistanut tilannetta, jossa naurettavan helppo laukaus ilman maskia livahtaa täydellisesti sijoittuneen molarin ohi, oli sitten torjuntavuorossa ihmismaalivahti tai tekoälymolari. Toki näitä tulee myös oikean elämän veräjänvartijoille, vaan ei mitenkään näin usein. Vanha klisee: "jos et itse tee, kaveri tekee". Näin voi tapahtua, kun pitkän painostusjakson jälkeen mikään kuti ei uppoa verkkoon, ja vastustaja käy välissä roiskaisemassa kylmälle veskarille, mutta moinen on silti välillä suorastaan naurettavalla tasolla. Joku älypää luonnollisesti voisi sanoa tähän "git gud ja opettele pelaamaan", mutta kun kyseessä on Electronic Arts, ei etukäteen ikinä tiedä mikä toimii ja mikä ei.
Edelliseen viitaten kiekkopelin pitääkin olla vaihteleva, vaikka tärkein syy löytyy aina pelituolin ja näytön välistä. Silti, mikään ei ärsytä enemmän kuin niin sanottu "varma tapa" tehdä maali, kun sellainen keksitään jonkun toimesta. Taitavimmat pelaajat kun osaavat harjoittelun kautta löytää tavat naruttaa molarit likimain joka kerta, jolloin kaikki tuntuu epäreilulta. Viihtyminen virtuaalijääkiekon parissa on luonnollisesti parhaimmillaan silloin, kun vastakkain on tasavahvat joukkueet pienillä eroilla, maalien tekeminen vaatii joukkueelta paljon ja molareiden imuroinnit eivät pilaa tasaista matsia. Erikoista onkin, että helppojen kutien ohella maalivahdit torjuvat maskin takaa tulevia laukauksia erinomaisella prosentilla, vaikka torjunnoista näkee selvästi näköesteen tuottavan vaikeuksia. Maskipelaamisen uudistuminen ja sen merkitys on uutukaisen yksi parhaista asioista.
Teknisellä puolella pyyhkeitä sen sijaan piisaa. Eipä tule montaa peliä mieleen, jossa valikkorutiinit toimivat kovin hitaasti. Joka painalluksen jälkeen on lyhyt, mutta ärsyttävä viive. Tällä on oletettavasti pyritty karsimaan hutipainalluksien seurauksia, mutta mieluummin nopeat valikot sen sijaan. Entäpä joka kerta ruutuun ilmestyvä vahvistus, vaikkapa hahmoa muokatessa: "teit varustukseesi muutoksia, haluatko tallentaa?", aivan älytöntä. Automaattitallennus nopeuttaisi tätä huomattavasti. Rehellisesti sanoen en myöskään piittaa pätkääkään kaiken maailman lätkäkasseista, muista tilpehööreistä ja ulkoisista jutuista, kaukalon tapahtumat ovat ne pääasia. Silti joudun jatkuvasti katselemaan ilmoituksia battle passin jutuista, jotka olisivat saatavilla. Vieläpä jokaisen ottelun jälkeen. Kaupallisuus on toki osa EA:n jääkiekkoskeneä, mutta rajansa kaikella. Ohimennen mainitsen myös tiimin pukukopin, jossa oma kiekkoilija patsastelee ruudun keskellä - kenenköhän idea oli laittaa tausta näyttämään rikkinäiseltä 80-luvun televisiolta rätinöineen kaikkineen? Todella outo ratkaisu.
Viimevuotisessa versiossa oli myös mahdollista muokata otteluhaun toimintoja, kuten ottelusijaintia ja maksimieroa oman joukkueen pelaajamäärään verraten. Nyt hakuehdot on poistettu kokonaan! Miksi ihmeessä? Tämän seurauksena vastaan on saattanut tulla joukkueita todella kaukaa, jolloin yli 100 pingin lukemat ovat tavallisia, eikä pelaaminen onnistu näillä luvuilla, joten eikun ulos hausta ja taas odotellaan. Niin sanottu "koppibuutti" on myös tarpeen ainakin joskus, kun hakukello saattaa pyöriä jo jopa 5-6 minuutin kohdalla, eikä ketään löydy, vaikka arvioitu aika olisi 1-2 minuutin luokkaa. Eniten tämä tuntuisi toistuvan silloin, kun joukkuetoverit käyttävät liikaa aikaa hahmojensa muokkaamiseen, mutta eihän se näin pitäisi olla, että ottelujonossa "roikutetaan" jo silloin, kun paikalla on tarpeeksi jäseniä, vaikka haku ei olisi vielä päällä.
Kaukalon puolella puolestaan näkee välillä aivan eri hidastuksia aiemmista tilanteista, vaikka esimerkiksi juuri syntynyt maali olisi tärkeämpi nähdä. Pahin kaikista teknisistä murheista on kuitenkin synkronointi-toiminto, joka kohdalle osuessaan yrittää kaiketi saattaa kaikkien pelaajien viiveen samalle tasolle, mutta ilmoitus tästä ei poistu ruudusta kirveelläkään, ja tämän myötä seuraava aloitustilanne ehtii päättyä, jolloin käytännössä tuuri ratkaisee aloituksen voittajan. Älyttömintä tämä on paineen ollessa täysillä, jolloin "synkro" antaa kohtuuttoman edun, mikäli kiekko menee hyökkäävälle joukkueelle. Viiveen tasapainotus kuulostaa paperilla hyvältä, mutta toteutuksen tekijän muroihin on lorahtanut jotakin epämääräistä luontivaiheessa. Ja vaikka arcadekiekosta onkin kysymys, en voi olla kritisoimatta ominaisuutta, jossa kohdalle osuva jääkiekkoilija nappaa 100 mailia tunnissa lähtevän purkukiekon kädellään yhtä vaivattomasti kuin sieppari pesäpallon.
Voisi melkein kuvitella, että inhoan virtuaalijääkiekkoa kaiken tämän haukkumisen vuoksi, mutta hyviä hetkiä on silti paljon, ja viha-rakkaussuhde kukoistaa joka ainoana peli-iltana. Toki aina mietin, että onko uudella tulokkaalla niin sanotut "EA-boostit", sillä hänen pitää saada heti alkuun onnistumisen tunteita, kun kerran raotti lompakkoaan Electronic Artsin suuntaan. Eli simppelimmin sanottuna se ensimmäinen iso onnistumisen tunne tulee monesti erittäin vaivattomasti. Teinhän itsekin maalin jo ensimmäisellä vedollani pakin paikalta, vaikka se olikin suoraan syötöstä ja uudistuksen myötä lisätyn lämäritehosteen ollessa päällä, mutta ilman maskia, ja lisäksi veskari näytti hyvin sijoittuneelta.
Sekin on ikuisuuskysymys, onko vasta luodulla joukkueella jotakin etua kaukalossa kuherruskuukautensa alussa tiimin perustamisen jälkeen, mutta näistä ei koskaan tiedä. Joskus kuun ja tähtien asento ei vain tunnu olevan paikollaan, naapurin koira haukkui yhden kerran enemmän lenkillä ollessaan ja kello oli jätättänyt minuutin kuun alussa, jolloin kaikki epäonnistuu. Mystisiä asioita, joilla on kiva spekuloida, silti kaukaloon tulee aina suunnattua paremman päivän toivossa - aivan kuin joukkuetoveritkin tekevät.
Joskus tulee koettua myös lieveilmiöitä, kun kaukalossa näkee esimerkiksi pelaajien nimiä, jotka sisältävät poliittisia kannanottoja. Eikä mokomia voi edes raportoida eteenpäin, sillä tämäkin ominaisuus on poistettu NHL 25:stä. Negaatioista huolimatta kaukalossa taklaaminen, maalien tekeminen, taitavat kiekonriistot ja yhtenäinen joukkuepeli ovat niitä asioita, jotka saavat palaamaan yhä uudestaan tämän hienon joukkuepelin pariin. Kenties osa vioista ovat vielä uudistumisen myötä korjattavissa olevia lastentauteja, mutta niinhän se lapamatokin sanoi: Toivossa on hyvä elää. Kuutosta enempää ei kuitenkaan heru hieman yli 100 ottelun otannalla tällä esityksellä.