Jos ei ole täysin seurannut New Worldia, saattoi New World: Aeternumin julkistuksen yhteydessä miettiä, mistä oikeastaan on kyse. Onko se uusi peli? Onko se laajennus? Miten se vaikuttaa vuoden 2021 pelijulkaisuun? Yksinkertaisesti New World: Aeternum on New World, ei enempää, eikä vähempää. Kyseessä on päivitetty ja pienoisesti muokattu versio siitä alkuperäisestä MMORPG:stä, jota on muokattu ja käännetty paikoista, joissa parannuksia saattoi ja pitikin tehdä, ja kaikki on tehty tarkoituksena valmistaa peliä konsolijulkaisua varten. Kyllä, kuulit aivan oikein, New World on saatavilla konsoleilla, ja mitä se sitten tarkoittaa PC-versiolle? Ei paljoakaan. Saatavilla on edellä mainitut parannukset kokonaisessa paketissa, joka sulauttaa yhteen peruspelin ja Rise of the Angry Earth -laajennuksen ilman sitä lisätyötä, jolla projekti sovitettiin peliohjaimelle soveltuvaksi, ja toiminta sopivaksi toisella puolella huonetta olevalle isolle televisiolle.
Käytännössä New World: Aeternum on konsolille tehty versio New Worldista, ja sen vuoksi en arvioi peliä tavalliseen tapaan, vaan suuntaan huomioni siihen, miten peli toimii vuonna 2024 konsolilla ja tuunattuna kokemuksena - jos etsit muuta tietoa, voit suunnata lukemaan New Worldin arvion vuodelta 2021.
Aluksi on sanottava, että New World: Aeternum on edelleen erittäin MMORPG. Nyt kuitenkin sellainen, joka nojaa enemmän sinne RPG:n suuntaan, toisin sanoen suurimman osan pelistä voi pelata yksin ilman tarvetta koota joukkoa apuun killoista ja muusta sellaisesta. Jos pitää siitä sosiaalisesta puolesta, on sekin edelleen mukana, mutta jos haluaa kokea uskomattoman pitkän tarinan ja tutkia massiivista avointa maailmaa ilman tarvetta pysyä pelikavereiden mukana, voi senkin tehdä ongelmitta.
Pelattavuuden puolesta Amazon Games on tehnyt hyvää työtä muuntaessaan PC:n MMORPG:n tuotteeksi, joka tuntuu miellyttävältä peliohjaimella. Mekaniikka on yksinkertaistettu siten, että se toimii ilman ongelmia ja turhautumista, jopa siinä määrin, että pelaaminen tuntuu käytännössä jopa liian yksinkertaiselta. Ohjaimen käyttö toimii ongelmitta, lyömäaseiden käyttö on varattu liipaisimille, ja kyvyt olkanapeille, kun taas se peruspelaaminen on varattu neljälle perusnapille. Käyttöliittymä on sekin muokattu ja suoraviivaistettu tavalla, joka laittaa toiminnot keskelle ruutua nurkkien sijaan. Näin pysyy paremmin perillä käytössä olevista kyvyistä, ja valmiina käyttöön olevista kyvyistä. Kaikki tämä osoittaa, että New World: Aeternumilla on paikkansa konsoleilla. Mutta se sama ei oikein päde valikoiden suunnittelussa.
Helvetissä on oma erityinen paikkansa konsolipeleille, jotka käyttävät kursoria valikoissa liikkumiseen, ja koska New World: Aeternum on MMO, tämä on käytössä valikoissa suurin piirtein kaikkialla. On se sitten nikkarointia, kykypuiden tarkastelua, valikoiden hoitamista tai jopa oikean syötin valitsemista ongelle, nämä hitaat ja ilkeät kursorijärjestelmät ovat kaikkialla, ja tekevät pelaamisesta painajaismaista. Mutta se ei ole ainoa valikoiden ongelma, sillä minusta Amazon Gamesin täytyy työstää myös kirjasimen kokoa ja mallia. Kun monitori on puolen metrin päässä, ei ongelmia ole, mutta kun istuu sohvan perällä katsellen televisiota muutaman metrin päästä, alkavat ongelmat kasautua, sillä pelaaja nojaa epämiellyttävässä asennossa kohti ruutua siristellen silmiään lukien pientä tekstiä monipuolisesta aseesta, jonka juuri talteen keräsi.
Sama ongelma koskee myös sosiaalista puolta, joka tuntuu turhan hankalalta peliohjaimelle. Vasemmalla alanurkassa on yleinen chat, ja se liikkuu valon nopeudella, sillä näppäimistöllä pelaavat kirjoittavat viestejä vauhdilla peliohjaimella pelaavan yrittäessä käyttää esiin loikkaavaa näppäimistöä luolamiehen nopeudella. Järjestelmä toimii, mutta tokihan vuonna 2024 on olemassa parempia ratkaisuja yhteydenpitoon ja valikoiden käyttämiseen, joka ei turhauta peliohjaimen käyttäjää?
Grafiikan osalta on varsin vaikuttavaa, mihin Amazon Games on pystynyt. MMORPG:t ovat tunnetusti rumia, sillä pelien kasvaessa kokoa ne tahtovat muuttua rumemmiksi, ja tämä on ehdottomasti se syy, miksi World of Warcraft näyttää edelleen 2000-luvun puolivälissä tehdyltä. New World: Aeternum ei ole alkeellinen ulkoisesti, mutta kun pelaajana keskittyy yksityiskohtiin, alkavat puutokset näkyä. Hahmomallit ja pahikset ovat suoraan sanottuna rumia katsella ja varsinkin välivideoissa, mutta samaa ei useinkaan sanota ympäristön suunnittelusta. Kun sitten vaeltaa pelimaailmassa, on pelaaja vaikuttunut maisemista, on se sitten kultainen ranta, tiheä metsä, luminen vuorenrinne tai kansaa täynnä oleva kaupunki. Vaihtelua maisemassa on paljon, ja se on ehdottomasti pelin parhaita puolia. On sanottava, että joskus Xbox Series X:llä ruudunpäivitys notkahtaa varsinkin silloin, kun selaa rasittavissa valikoissa, joiden vaihtuminen tahtoo kestää muutaman sekunnin. Toisin sanoen peli tuntuu vanhahtavalta ollakseen vuoden 2024 mallia.
Kun tähän päälle vielä laitetaan se, että New World: Aeternumissa on liiaksi sisältöä tällä hetkellä, on se sitten mittava kampanja, liian paljon sivutehtäviä laskettavaksi, moninpeliä laajamittaisine tapahtumineen, PvP tai jopa seitsemän toisistaan poikkeavaa hahmojen arkkityyppiä, joista voi valita ja kesken vaihtaa aina halutessaan. Ei siis voida väittää, että tekeminen kesken loppuisi. Tai no ehkä silloin, jos elää ja hengittää New Worldia eikä mitään muuta. Voi toki huomauttaa New World: Aeternumin tehtävärakenteesta ja pelaamisen kovin "grindaavasta" rakenteesta, mutta nämä olivat läsnä myös alkuperäisessä pelissä, ja tästä voi lukea enemmän alkuperäisestä arviosta.
Ottaen huomioon, miten vähän MMORPG-peleissä on ollut vaihtoehtoja konsoleilla verrattuna PC-pelaamiseen, on New World: Aeternum vahva ehdokas peliohjaimella pelaaville. Sisältöä on ylitsevuotavasti, peliohjaimella pelaaminen toimii varsin hyvin, grafiikka on riittävän hyvää ja joskus vaikuttavaakin, ja mukana on täysi ristiinpelaaminen PC:n, PS5:n ja Xbox Series X/S:n kesken, jotta voi koota kaverit yhteen riippumatta alustasta. Mutta mukana on omat rajoitukset ja ongelmat, ja näiden vuoksi New World: Aeternum voisi olla hiotumpikin.