Neverwinter Nights 2: Storm of Zehir

Varjokuninkaan kukistumisen jälkimainingeissa talous on kuin Wall Street -pankkiirien jäljiltä, ja erilaiset kauppasyndikaatit taistelevat elintilasta ja taalerista. Tähän saumaan pelaaja voi iskeä liittymällä jonkin syndikaatin palvelukseen tai vain ryöstämällä karavaaneja hupi- ja ansaintamielessä. Varjoissa sihisee kuitenkin kuninkaan sijasta käärmemäinen Yuan-Ti -rotu. Mittelöiden areenana toimii tropiikki, jonka reunamille päädytään merimatkan jälkeen.

Itselleni mieluisasti pelihahmot omistavat rantautuessaan vain vaatteet päällään, ja ensimmäiset taistelut käydään todella alkukantaisilla välineillä. Plussavehkeet ja taikakäädyt tulevat tarinan myötä kyllä tutuiksi. Ryhmällä on myös paljon enemmän mahdollisuuksia itse luotujen esineiden kanssa, joten haarniskan ja ihme-esineen luontikykyihin kannattaa laittaa piste tai pari.

Tällä kertaa sankari ei joudu halutessaan elämään kaikenmaailman kaduilta poimittujen kiertolaisten kanssa, vaan peräti neljä yhteensä kuuden seikkailijan trupeesta voi luoda viiksikarvan kaarta myöten itse. Hahmoluokkia ja rotujakin löytyy muutama lisää aikaisempaan verrattuna. Myös dialogioptioita on muutettu. Mukavasti pelaaja voi päättää joka vastauksen kohdalla, kuka ryhmän jäsen vastauksen antaa. Näin hahmojen erikoisominaisuuksia voi hyödyntää tehokkaammin, eikä pelaajan itsensä tarvitse olla ominaisuuksiltaan supliikkimaakari. Lisäksi pelaajan itsensä luomat hahmot saavat hieman lisää lihaa luonteensa ympärille, kun ne eivät ole enää kasa huolellisesti viilattua statistiikkaa.

Uutta on myös aiempaa vapaampi haahuilu maailmankartalla. Pelaajan ryhmän lisäksi kartalla pyörii muitakin, sekä hyvät että pahat mielessään. Fallout -pelien hengessä kartalta voi bongata myös hyödykkeitä ja muuta satunnaista. Painopiste on lähempänä vanhan liiton luolakomppausroolipelejä ja vapaampaa tekemistä. Kaupunkien välillä voi harjoittaa myös hyödykekauppaa ostamalla halvalla ja myymällä kalliimmalla klassisen Eliten hengessä. Pääkampanjalla on kestoa pelaajan ja ryhmän kyvyistä riippuen 12-17 tuntia, mutta sivutehtävien, kauppaimperiumin ja tutkimisen kanssa tunteja tulee mukavasti lisää.

Teknisesti laajennus hieman vanhaksi käyvän moottorinsa puitteissa uudistunut ainakin grafiikkapuolella. Valaistus- ja vesiefekteihin on saatu lisää potkua, mutta samalla ainakin ennakkoversio oli uudistuksiensa kanssa hieman tahmaava. Muuten paketti oli jo nyt kohtuullisen vakaa, joten julkaisussa ei kuvittelisi olevan murheita ainakaan konehuoneen puolelta. Ropeltajille tiedoksi, että Storm of Zehir sisältää muutamia nelosedition uudistuksista, mutta perustuu pääosin emopelinsä tapaan 3.5 editiolle.

Storm of Zehir lupailee hyvää Neverwinter Nightsin faneille, ja uudistukset saavat pelin tuntumaan mukavan tuoreelta painopisteen siirtyessä muodikkaasti vapaamman pelimaailman suuntaan. On hienoa huomata, että emopeliä uskalletaan uudistaa näinkin rohkeasti, eikä vain lätkäistä uutta juonikampanjaa ja läjää taikatikareita päälle. Kuumotuspisteet on annettu Neverwinter -fanille, jota itse emopelin pienet käyttöliittymäkämmit ja D&D-tekninen raskaus ei haittaa.