Mystisen portin ilmaannuttua tyhjästä kaiken kansan ihmeteltäväksi tulee pelaajan kulkea sen tuolle puolen ja voittaa vastaan tulevat haasteet. Legenda kertoo, että tässä onnistuvalle toteutetaan mikä tahansa toive. Löyhää juonta pohjustetaan parilla väkinäisen oloisella dialogipätkällä, mutta sen kummemmin ei tarinaan tuhlailla aikaa tai vaivaa. Sen sijaan pelaaja paiskataan suoraan pelin tärkeimpään osaan eli toimintaan!
Mystic Gate on ylhäältäpäin kuvattu kahden tikun räiskintä ja niin sanottu "bullet hell", mutta roolipeli- ja roguelite-elementeillä. Hahmoa ohjataan vasemmalla tikulla ja tähtääminen hoidetaan oikealla. Ampumisen lisäksi ei ole kuin väistö ja yksi valittava taito, joten homma on nopeasti omaksuttu ja sen kummempaa harjoittelua ei vaadita. Ohjaus toimii hyvin ja on sulavaa, mutta pelimekaniikka on kokonaisuudessaan turhan yksinkertainen, eikä pidä mielenkiintoa yllä kovin pitkään. Pelin edetessä saadaan kaupoista ja arkuista uusia aseita, ja sekä passiivisia että aktiivisia taitoja. Passiivisia taitoja voi keräillä niin paljon kuin vain vastaan tulee, mutta aktiivisia taitoja voi olla valittuna vain yksi. Vaikka aktiivisia taitoja on parisenkymmentä erilaista, on niistä valtaosa täysin turhia, joten valinnanvara on lopulta varsin pieni. Aseissa on mukavasti vaihtelua, mutta myös aseet kärsivät epätasapainosta ja parin aseen ylivoimaisuus tekee arsenaalivalinnankin melko lailla itsestään selväksi.
Pelikertojen välillä palataan takaisin aloituskylään, jossa kierroksen aikana kerätyillä jalokivillä voi sitten ostella uusia taitoja. Roolipelielementit rajoittuvatkin sitten siihen, eikä hahmonkehitys tarjoa juuri vaihtelua tai lisäsisältöä toimintaan.
Pelin ulkoasu on melkoista pikselimössöä. Nostalgiapärinät vaihtuvat hyvin nopeasti ihan vain pärisemiseksi, sillä epäselvistä taustoista on paikoitellen todella vaikea erottaa vihollisten ammuksia. Peli on aluksi varsin haastava, mutta lähinnä juuri erotusvaikeuksista johtuen. Lisäksi pelaajan apuna hääräilee turhaakin turhempi robottiapulainen, joka vain sekoittaa jo entisestään sekavaa pakkaa. Silmä harjaantuu pelaamisen myötä hieman tähän sekamelskaan, mutta silti suttuinen ulkoasu häiritsee merkittävästi väistelytuntumaan pääsemistä ja toiminnasta nauttimista. Erilaisia vihuja on jokaisessa kentässä kourallinen ja niillä kaikilla on omanlaisensa hyökkäykset. Viholliset ovat kovin mitäänsanomattomia ja niiden vähäinen lukumäärä yhdistettynä tylsään taistelusysteemiin saa homman tuntumaan nopeasti toistolta.
Kenttien lopussa kohdataan toki pomovastus, joita on muutamia erilaisia. Loppupomojen paikka pelinkulussa vaihtelee ja pomot tulevat milloin missäkin järjestyksessä. Eivät loppumörötkään herätä suuremmin tunteita tai tarjoa mitään omaperäistä, mutta ovat ne kuitenkin pelin paras osio. Pomoja vastaan taistellessa taustat ovat selkeämmät ja tuoksinassa pääsee keskittymään oleelliseen, eli viuhuvien panosten vielä viuhuvampaan väistelyyn. Näidenkin lukumäärä on kuitenkin vähäinen, joten pelin annin kannalta jää lohtu laihaksi.
Plussaa peli saa varsin hyvin toteutetusta paikallisesta moninpelistä. Kaverin voi loihtia paikalle kylässä loimuavasta nuotiosta. Saman sohvan co-op toimii melko lailla moitteetta, ja kaverin kanssa koheltaminen tekeekin menosta monin verroin hauskempaa.
Äänimaailmaankaan ei tunnuta olevan juuri panostettu, vaan tehosteet koostuvat muutamista toistuvista surinoista, pärinöistä ja paukkeista vailla mitään sen koskettavampaa. Musiikit kuitenkin onnistuvat koskettamaan, mutta varsin väärällä tavalla. Yksitoikkoiset jumputukset käyvät hetkessä hermoille ja varsinkin ensimmäisen kentän yhdestä ainoasta muutaman sekunnin pätkästä koostuva biisi saa hyvin nopeasti kääntämään mokomasta melusta äänet pois tai vaihtamaan ne omiin musiikkeihin.
Mystic Gate ei tunnu valmiilta peliltä. Vaikuttaa siltä, ettei peliin ole juurikaan nähty vaivaa. Se ei tarjoa kerta kaikkiaan mitään omaperäistä ja useimmat osa-alueet ontuvat. Onnistuneesta kaksinpelistä huolimatta teos jättää ensi kosketukselta kylmäksi. Roguelite-pelien pohjattomassa valikoimassa on samalla rahalla todella paljon valmiimpia ja parempia teoksia tarjolla. Mystic Gate vaikuttaa lähinnä aloittelevien kehittäjien harjoitteluprojektilta. Sellaisena se olisikin varsin hyvä, mutta 10 euroa siitä ei kannata maksaa, ellei ole kivenkova bullet hell -fani ja käynyt läpi jo lajityypin kaikki muut vaihtoehdot.