Täysin aasialaisten näyttelijöiden kansoittama Mulan on erittäin kaunis ja värikäs katsella. Tämä on se ensimmäinen asia, jonka katsoja huomioi. Toinen huomio on, että kaikki puhuvat sujuvaa englantia. Ratkaisun ymmärtää kaupallisista syistä, mutta loppuun asti tuntuu siltä, että tällaisessa elokuvassa pitäisi kielenä olla kiina. Mulanin tarina on sinänsä hyvin vanha, ja se on innoittanut ihmisiä halki vuosisatojen. Nykyaikaan se sopii poikkeuksellisen hyvin, sillä kyseessä on perinteitä murtava moderni uranainen muinaisessa Kiinassa.
Valtakuntaa uhkaa ulkopuolinen hyökkääjä taikavoimaisine noitineen. Keisari julistaa, että jokaisen perheen on annettava yksi mies taisteluun. Huan perheellä on ainoastaan kaksi tytärtä, joten sotaan lupautuu jo edellisessä sodassa vammautunut isä. Mulan-tytär kuitenkin varastaa yöllä isänsä miekan ja haarniskan pestautuen nuorena miehenä keisarilliseen armeijaan. Seuraa lyhyt jakso armeijahuumoria tyyliin Uuno Turhapuro armeijassa, ja sen jälkeen alkaa sota. Lopulta valtakunta pelastuu, ja Mulan nousee sotasankariksi.
Tarina - ainakin siten kuin se tässä elokuvassa kerrotaan - on kuin suoraan modernien nykyajan tuulahdusten oppikirjasta. Ensin murretaan luutuneita ja ummehtuneita perinteitä, jonka jälkeen nainen todistaa pystyvänsä samaan kuin mieskin. Lopulta osoittautuu, että nainen on itse asiassa parempi kuin miehet. Raina ilmeisesti floppasi pahasti varsinkin Yhdysvaltain ulkopuolella, mikä johtunee siitä, että monissa Aasian maissa ollaan vieläkin varsin perinteisiä miesten ja naisten yhteiskunnallisten roolien suhteen. Näin länsimaisen katsojan näkökulmasta tarina on ennen kaikkea innostava: kun vain tahtoa ja taitoa riittää, kannattaa etsiä se oma tiensä ympäristön asettamista paineista välittämättä.
Mulania tuntuu vaivaavan jonkinlainen identiteettikriisi. Toisaalta itse tarina on hyvin vanha ja ehdottoman aasialainen, ja taas toisaalta elokuvan välittämät arvot ja ihanteet ovat leimallisesti länsimaalaisia. Kokonaisuutena kyseessä on siis kiinalaisten esittämä elokuva, joka alleviivaa vahvasti länsimaisia arvoja. Ja kuitenkin se pohjalla oleva tarina on ikivihreästi kiinalainen. Tämän ristiriidan vuoksi katsoja ei oikein tiedä, millä tavalla Mulaniin pitäisi suhtautua.
Kuten jo mainitsin, teknisesti Mulan on huippuluokkaa. Asut, lavasteet ja mittakaava ovat kaikki juuri niin upeita kuin voi toivoa. Kirkkaita värejä käytetään paljon, mikä luo leffaan sadunomaisen tunnelman. Tämä on todennäköisesti ollut tarkoituskin. Dialogi tekee tehtävänsä, mutta tuntuu alusta loppuun asti tökkivältä. Mahdollista on sekin, että lievästi murtaen englantia puhuvat kiinalaiset näyttelijät eivät saa puhuessaan häivytetyksi dialogin kökköyttä.
Blu-ray-julkaisu on sekin ensiluokkainen. Valikot ovat selkeät, ja mukana on kattavasti lisämateriaaleja. Se itse asia ei sitten millään tavalla yllätä: kyseessä on kavalkadi tekijöiden jutustelua elokuvan tekemisen eri vaiheisiin.
Mulanin tarina on pitkästi yli tuhat vuotta vanha klassikko, ja siitä tehty uusi elokuva on kaikin tavoin suuren budjetin ja rautaisen ammattitaidon kyllästämä. Ja siltikään lopputulos ei ole onnistunut. Leffa sekoittaa keskenään itämaisia perinteitä ja länsimaalaisia arvoja tavalla, joka enemmänkin hämmentää katsojansa.