Ashanin maailmassa tapahtuu taas. Satoja vuosia sitten kaatunut enkelikenraali suunnittelee valloittavansa koko valtakunnan, kunhan pääsee ensin takaisin voimiensa tuntoon. Pahat aikeet peitetään mahdollisen demoni-invaasion uhalla, mutta Griffinin dynastia tulee luontaiseen tapaansa suunnitelmien tielle, viittä eri osapuolta edustavan perijän muodossa.
Might & Magic: Heroes VI:n osapuolet ovat "hyvikset" Haven ja Sanctuary, "pahikset" Inferno ja Necropolis sekä neutraali Stronghold. Näin selkeitä moraaliset jaot eivät kuitenkaan käytännössä ole, koska kaikki näistä seuraavat omaa moraalikoodiaan, ja niillä on selkeä suhde Ashanin uskonnolliseen mytologiaan. Puhdasverisiä "pahaa pahan vuoksi" haluavia hahmoja ei pelissä juurikaan nähdä.
Hahmoihin onkin panostettu Heroes VI:ssa tavalla, jota ei yleensä strategiapeleissä näe, ja kerronta muuttuu välillä suoranaiseksi saippuaoopperaksi, kun Griffinin suvun sisäisiä sotkuja sekä suurempia salaliittoja aletaan ruotia urakalla. Ääninäyttelijät ovat tehneet pitkiä päiviä eri hahmojen parissa, ja lopputulokset ovatkin yleisesti ottaen viihdyttäviä, joskin hieman kärjistettyjä. Dramaattiset musiikit jouduttavat tapahtumia eteenpäin ja pitävät fantasiatunnelman vahvana.
Yksinpelikampanja on jaettu osiin eri osapuolten mukaan, ja pelaaja pääsee tutustumaan näistä jokaiseen. Kun tarinan saa viimein päätökseen, on huomaamattaan oppinut ainakin perusteet kaikesta, mitä pelillä on tarjottavanaan, ja on valmis lähtemään taittamaan peistä moninpelikentälle verkkoon muiden harrastajien kanssa.
Pelillisesti Heroes VI on hyppy eteenpäin vanhoista jaksoista. Se on graafisesti täysin tätä päivää, ja sen sulavia taisteluanimaatioita jaksaa ihmetellä vielä useankin sotaretken jälkeen. Pelin ydin, eli taistelushakkia muistuttavat kamppailut erilaisten olentojen välillä, on edelleen paikallaan, ja se tarjoaa mahdollisuuden yllättävänkin syvälle taktikoinnille, kiitos niiden kaikkien lukemattomien muuttujien mitä eri osapuolet, yksiköt ja loitsut tuovat mukanaan.
Sankarit ovat nyt elastisempia siinä mielessä, että pelaaja on vapaa kehittämään niitä haluamaansa suuntaan tasojen kertyessä. Sekä taistelijoille että velhoille riittää lukuisia erilaisia vaihtoehtoja, ja näitä voi vaikka halutessaan sekoittaa keskenään. Lisäksi sankareiden toimia arvostellaan nyt lohikäärmeen veren ja kyynelten asteikolla. Lahtarit hankkivat itselleen ensimmäistä, diplomaatit toista, ja näistä kumpikin avaa omanlaisiaan polkuja pelin edetessä.
Might & Magic: Heroes VI jatkaa sarjaansa kunniakkaasti. Vaikka yksinpeli välillä jumittuukin omaan kaavamaisuuteensa, on siinä myös tehty ilahduttavan omaperäisiä vetoja periaatteessa hyvin rajoittuneessa strategiapelin kontekstissa. Ashanin maailman ystäville on tarjolla roppakaupalla draamaa ja tarinaa, ja moninpelistä on mahdollista saada irti jotakuinkin loputon määrä pelitunteja. Jos olet ollut Heroes of Might and Magicin ystävä, tulet tekemään sangen miellyttävät sinunkaupat myös Might & Magic: Heroes VI:n kanssa.