Kuten vannoutuneet harrastajat tietävät, Might & Magic: Heroes VI sijoittuu 400 vuotta ennen viidennen osan keskeisiä tapahtumia. Nuori herttua Slava on menettänyt isänsä herttua Pavelin örkkishamaanin manaamille demoneille, mutta on silti kasvanut kuin ihmeen kautta tasapainoiseksi mieheksi tätinsä, kuolleidenmanaaja Sveltanan valvovan silmän alla. Ajan kanssa tälle siunaantuu viisi vekaraa, jotka kukin omalla ainutlaatuisella tavallaan tekevät Griffinin nimestä ikuisen.
Pelin tutoriaalikampanja Griffin Bane pyöriikin Slavan ympärillä. Näemme kuinka tämä kasvaa nuorukaisesta mieheksi, ja näin käy kuvainnollisesti myös pelaajalle joka oppii pelin konseptit yksi kerrallaan. Heroes of Might & Magicin harrastajille tässä ei ole mitään uutta, koska pelin ydinmekaniikka ei varsinaisesti ole muuttunut edellisestä kerrasta. Kyseessä on edelleen omalaatuinen vuoropohjainen muinaismuisto PC-pelien kentällä, jolla on oma vannoutunut fanikuntansa.
Pinnaltaan Might & Magic: Heroes VI on toisaalta uudistunut huomattavasti. Grafiikka on nostettu uudelle tasolle, ja komeat loitsuefektit ovat vaarassa pistää keskitason koneet polvilleen. Myös äänipuolelle on tehty tarvittuja uudistuksia, eikä ääninäyttely... no, ei se edelleenkään ketään tule ällistyttämään, mutta on sitä parannettu.
Kampanjat itsessään, tutoriaali ja Stronghold nimittäin, olivat tuttua ja taattua M&MH-laatua. Sankarit ratsastelevat pelilautamaisessa maastossa keräten bonuksia, aarteita ja joukkoja, pistäen tauluun sekä neutraaleille että vihamielisille joukoille. Maltillisempi voi myös neuvotella, ja päästää alakynnessä olevat vihulaiset karkuun.
Tämä liittyy kuudenteen osaan tuotuun moraalijärjestelmään, kyynelten ja veren polkuihin. Ronski miekanheiluttaja tienaa veripisteitä niittämällä kaiken mitä vastaan tulee, kun taas diplomaatti kerää kyynelpisteitä etsimällä sopuisampia ratkaisuja. Perinteiseen tapaan kummatkin polut avaavat omia erityiskykyjään, ja näin eri pelityyleistä ja strategioista pitävät pelaajat löytävät helpommin omat suosikkinsa. Valinnanvaraa toki löytyy myös siitä miten hahmon kokemuspisteet sijoittelee eri fyysisiin, henkisiin tai maagisiin ominaisuuksiin.
Siinä missä yksinpelikampanjat noudattelevat omia, tuttuja polkujaan, voi moninpelistä saada uutta haastetta. Ihmisvastustaja on aina nokkelampi, ja pelissä kuitenkin on valtavasti taktista syvyyttä yksinkertaisen pinnan alla. Tarjolla on nopeaa matsia sekä pidempiä kampanjoita, ja pelissä tulee olemaan vahvasti integroitu verkko-osuus josta löytyy niin Skypeä kuin ystävälistoja. Luvassa on myös saavutuksia, ja samalla kun pelaaja kerää kokemusta sankareilleen, hän kerää myös itselleen kokemusta itselleen pelin verkkokeskuksessa.
Might & Magic: Heroes VI tulee luultavasti vetoamaan niihin samoihin pelaajiin jotka pitivät myös edeltävistä osista. Sen pelimekaniikka on pelilautamainen ja kenties vanhahtava, mutta sen taistelushakiksi muodostunut, vuoropohjainen taistelu hakee monipuolisuudessaan vertaistaan. Järjestysnumero 6 pelin kannessa ei ole omiaan kutsumaan uusia pelaajia, mutta esimerkiksi Magic-korttipelin harrastajat voisivat löytää tästä itselleen mielenkiintoisen ajanvietteen, etenkin moninpelistä. Itse, vanhana harrastajana tulen pelaamaan myös tämän osan uskollisesti lävitse.