Medusan perintö tapahtuu yhtä aikaa kolmannen Bourne-leffan kanssa, ja näiden käsikirjoitusta onkin pyritty sovittamaan yhteen mahdollisimman hyvin. Tarkoituksena on ollut luoda jatkuvuutta, mutta ikävä kyllä lopputulos muistuttaa enemmän kolmannen osan poistettuja kohtauksia.
Bournen sijasta elokuvan keskiössä on agentti Aaron Cross (Renner), joka on koekaniinina jälleen yhdessä supersotilasprojektissa. Toisin kuin Bourne, Cross on kemiallisesti paranneltu agentti, jonka miinuspuolena on tietenkin lääkeriippuvuus. Kun projektilta vedetään matto alta, joutuu Cross lähtemään pidemmälle apteekkireissulle, ja tietenkin omat koirat purevat.
Renner on uskottava, joskaan ei kovin karismaattinen superagentti. Tämän suorituksessa ei ole varsinaisesti mitään vialla, mutta elokuva muistuttaa jatkuvasti siitä, että Jason Bourne on ihan nurkan takana tekemässä jotain mielenkiintoisempaa.
Kohtauksista näkee, että niissä ollaan haettu aiempien elokuvien fiilistä, mutta sitä ei koskaan oikein löydetä. Toimintapätkissä on aivan onnistunut meininki, mutta ne voisivat olla oikeastaan mistä elokuvasta tai elokuvasarjasta hyvänsä.
Medusan perintö ei ole huono leffa, mutta se on kovin keskinkertainen. Se sopii keveäksi toimintahutuksi, mutta loppupeleissä se vain muistuttaa katsojaa siitä, kuinka paljon parempia aikaisemmat Bourne-leffat olivatkaan.