Suomi
Gamereactor
elokuva-arviot
Mary Shelley’s Frankenstein

Mary Shelley's Frankenstein (1994)

Nuoremman sukupolven tulkinta Frankensteinin tarinasta

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
Mary Shelley’s FrankensteinMary Shelley’s Frankenstein

Muistan vieläkin, kuinka "pari vuotta sitten" yläasteella (eli talvella 1994-1995) elokuvateattereihin saapui Kenneth Branaghin ohjaama ja tähdittämä elokuva Mary Shelley's Frankenstein. Ikää ei tuolloin ollut riittävästi, joten se itse elokuva jäi useiksi vuosiksi katsomatta. Paikkasin ongelman ostamalla samoihin aikoihin pokkarina julkaistun Mary Shelleyn alkuperäisen romaanin Frankenstein. Jossain hyllyssä se kirja on minulla vieläkin.

HQ

Vuoden 1994 versio noudattelee varsin tarkasti lähdemateriaalia, ja ennen kaikkea tekee selkeän irtioton vuoden 1931 elokuvasta Frankenstein. Maanisen tohtorin henkiin herättämä olio (Robert De Niro) ei ole kömpelö ja huvittava, vaan oppimiskykyinen ja lopulta varsin häikäilemätön ja pitkävihainen luomus empaattisuutta unohtamatta. 1700-luvun loppuun sijoitettu tarina on hyvinkin ajaton, sillä se käsittelee muun muassa sellaisia teemoja kuin kuolema (ja onko se pakollista), tieteen suhde erilaisiin uskomuksiin, ihmisten muutosvastarinta, ennakkoluulot suhteessa erilaisiin yksilöihin ja niin edelleen.

Siitä mustavalkoisesta elokuvasta jäi elämään ennen kaikkea huudahdus "it's alive!" 1990-luvun yritykset olivat ilmeisesti kiljunta "live!" oliota herätettäessä, ja Frankensteinin tuska kuolleen opettajansa ruumiin äärellä: "This doesn't need to happen!"

Tämä on mainos:
Mary Shelley’s FrankensteinMary Shelley’s Frankenstein
Mary Shelley’s FrankensteinMary Shelley’s Frankenstein

Teknisesti elokuva on kaikin puolin hyvin tehty. Varsinkin lavastus ja puvustus kuljettavat kuin itsestään katsojan oikealle aikakaudelle. Edelleen musiikki ja kuvaustekniikka auttavat hahmottamaan kulloinkin käsillä olevaa tunnelmaa. Esimerkiksi maanisissa vaiheissa kamera pyörii villisti Victor Frankensteinin ympärillä, joka tekee katsojankin olon rauhattomaksi. Jostain syystä elokuvassa mukana olevat hirttämiskohtaukset on tehty erityisen vaikuttavasti. Niskan katkeamisen voi melkein tuntea musiikin, äänitehosteiden ja näyttelijöiden reaktioiden yhteisvaikutuksena.

Se ainoa harmillinen puoli toteutuksessa on, että kaikkea leimaa omanlaisensa ylinäyttely. Tiedä sitten onko tässä nähtävillä merkkejä ohjaajan teatteritaustasta, koska isolla lavallahan ainoastaan suuret liikkeet näkyvät. Joka tapauksessa kaikki on aina suuria tunteita viimeisen päälle, eikä maltillisia hetkiä ole oikeastaan lainkaan.

Tämä on mainos:

Vuoden 1994 versio on hyvä katsomiskokemus, mikäli ei jostain syystä halua lukea alkuperäistä romaania. Aika olisi ehkä jo kypsä uudelle tulkinnalle Frankensteinin tarinasta, mutta sitä odotellessa on Kenneth Branaghin teos mitä oivin valinta.

Mary Shelley’s Frankenstein
Mary Shelley’s FrankensteinMary Shelley’s Frankenstein
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä