Suomi
Gamereactor
elokuva-arviot
Marlowe

Marlowe on keskustelua painottava rikosdraama

Puitteet ovat ehtaa 1930-lukua, ja keskustelua riittää niin totta vie.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Olen ilmeisesti tulossa vanhaksi. Viime vuosina olen huomannut, että ennen kaikkea sujuvaan ja taidokkaaseen dialogiin luottavat historialliset elokuvat ovat olleet parempia verrattuna Marvelin ja DC Comicsin räiskyviin supersankarointeihin. Tähän verkkaiseen keskusteluja painottavaan kaartiin lukeutuu myös Liam Neesonin tähdittämä rikosdraama Marlowe.

Päähenkilö on Philip Marlowe, joka puolestaan on kirjailija Raymond Chandlerin (1888-1959) luoma salapoliisi. Romaaneissa ja elokuvissa Marlowe on seikkaillut jo iät ja ajat. Tunnetuin valkokankaan Philip Marlowe lienee Humphrey Bogart (1899-1957). Vuoden 2022 elokuva Marlowe perustuu John Banvillen vuonna 2014 julkaistuun romaaniin The Black-Eyed Blonde: A Philip Marlowe Novel.

Tarina alkaa lokakuussa 1939, ja tämä käy hyvin ilmi siitä, että Marlowe kuuntelee radiosta uutisia koskien Adolf Hitlerin hyökkäystä Puolaan. Maantieteellisesti ollaan Yhdysvaltain länsirannikolla Los Angelesin kupeessa Bay Cityssa. Paikallisen varakkaan rouvan rakastaja kuolee hyvin brutaalilla tavalla, mutta rouva itse on sitä mieltä, että rakastaja on edelleen elossa. Eläkkeestä haaveileva Marlowe ryhtyy tutkimaan tapausta juttelemalla hyvinkin monenlaisten persoonien ja vaikuttajien kanssa. Odotetusti todellisuus on hyvinkin monimutkaisempi kuin mitä päälle näyttää.

Tämä on mainos:

Marlowen parasta antia ovat puvustus, lavastus ja musiikki. Kaikki kolme osa-aluetta on valjastettu luomaan aikakaudelle ominaista tunnelmaa, ja mieleen todellakin tulevat ne muinaiset 1940-luvun mustavalkoiset Hollywoodin rikoselokuvat. Kuten jo mainitsin, suurin osa elokuvasta on keskustelua. Lisäksi käytetty kieli on varsin taidokasta, ja suomeksi tekstityksen tehnyt on saanut ajoittain tehdä tosissaan työtä sovittaakseen käytetyt sananparret ymmärrettäväksi suomalaiselle katsojalle.

Huonoksi puoleksi voi laskea sen, että elokuvan tempoa kohotetaan ajoittain keinotekoisesti, mikä näkyy aiheesta toiseen liian nopeina siirtymisinä. Tällainen leffa olisi kaivannut tasaisen verkkaista tahtia alusta loppuun saakka. Silloin katsojalla olisi ollut paremmin aikaa sisäistää näkemänsä, ja miettiä käsillä olevaa mysteeriä itsekin elokuvan aikana. Nyt ainoaksi mahdollisuudeksi jää katsoa elokuva uudestaan, mikäli haluaa oikein kunnolla mysteeriin uppoutua.

Vanhasta maailmasta muistuttaa se erikoinen seikka, että suurin piirtein kaikki henkilöhahmot pistävät tupakaksi keskustelun alkaessa. Hyvin harvoin elokuvissa halutaan olla näin uskollisia kuvatulle aikakaudelle. Toinen silmiinpistävä asia on keveys, jolla kaikki tuntuvat suhtautuvan (jonkun toisen) väkivaltaiseen kuolemaan. Ehkä tarkoituksena on ollut vihjata katsojalle hienovaraisesti sitä, että elokuvaahan tässä lopulta vain katsellaan.

Lisämateriaaleja ei ole lainkaan. Katsomiskokemuksena Marlowe on tuulahdus wanhaa elokuvantekoa sieltä jostain kaukaa menneisyydestä, ja tätä on pidettävä hyvänä asiana. Marlowe-tarinoita on tehty ajan kuluessa varsin paljon, ja mielelläni katson lisääkin Liam Neesonia Marlowena, jos jatkoa vain joskus tehdään.

Tämä on mainos:
Marlowe
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä