Nintendon tunnetuin hahmo Mario on taas täällä. Maailman kuuluisin putkimies ei tällä kertaa kuitenkaan ampaise suoranaisesti uuteen seikkailuun, vaan kutsuu pelaajat yhteen läheltä ja kaukaa haastamaan toisensa lukuisissa koko perheen bilepeleissä. It's Mario time!
Mario Party Superstars ei varsinaisesti sisällä minkäänlaista tarinaa. Tämä ei kuitenkaan estä hahmoja jaarittelemasta loputtomiin ohjeita ja muuta informaatiota pelistä. Itse asiassa jo heti pelin käynnistys tuntuu jonkinlaiselta kestävyysottelulta, kun nappia pitää hakata huolella päästäkseen kaiken tekstin ohi pelaamaan. On toki hyvä, että asiat käydään perusteellisesti läpi, jos kuviot eivät entuudestaan ole tuttuja, mutta joku raja tähänkin olisi hyvä vetää.
Valittavana on kahdesta erillisestä pelimuodosta, jotka molemmat on masteroitu aikaisemmista Mario Party -peleistä. Pelata voi pidempikestoista lautapeliä, tai pelkästään lyhykäisiä pikkupelejä. Valinnasta huolimatta pelaajia tarvitaan aina neljä. Mahdolliset tyhjät pelaajapaikat voidaan täyttää paikallisten sohvalla istuvien lisäksi toiselta Switchiltä, netistä tai useissa haastavuustasoissa tulevista tekoälyistä.
Lautapeliosio on Mario Party Superstarsin päätapahtuma. Pelaaja voi valita viidestä erillisestä laudasta, jotka vaihtelevat teemoittain ja vaikeustasoittain. Jokainen lauta tulee oman pienen historiaa sisältävän tarinan saattelemana, mutta tavoite pysyy aina samana: kerää kolikoita ja tähtiä mahdollisimman paljon. Pelaajien pitää vuorotellen pyörittää noppaa, ja liikkua laudalla annetun silmäluvun verran. Riippuen mihin pisteeseen pääsee, peli voi antaa tai ottaa hahmolta kolikoita. Laudalla on myös erityispisteitä, jotka sekoittavat pelin kulkua. Pelaajalle voi avautua mahdollisuus muun muassa viedä toisen pelaajan kolikoita, saada strategisesti hyödyntäviä erityistavaroita tai vaikka kohdata ongelmia jakava Bowser. Liikkuessaan laudan läpi pelaajan pitää päästä Toadetten luokse, joka jakaa tähtiä. Vaikeuttaakseen tähden saamista Toadette vaihtelee paikkaa vuorojen välissä, ja pyytää myös kolikoita tähdestä. Jokaisen vuoron päätteeksi pelaajat ottavat mittaa toisistaan minipeleissä kolikoista. Voittaakseen pelin kokonaisuudessaan valitun hahmon pitää kerätä enemmän kolikoita ja tähtiä kuin muut. Lautojen vaikeusasteet muokkaavat reittejä monimutkaisemmiksi, pidemmiksi ja enemmän esteitä sekä vaaroja sisältäviksi.
Kaikkien sattumanvaraisuuksien - kuten nopasta saadun luvun tai erikoispisteen tarjonnan - avulla lautapelailusta muodostuu varsin kutkuttavaa puuhaa. Tilanteiden muutoksia jännittäessä, kanssapelaajien liikkeitä seuratessa, omia strategioita miettiessä ja minipeleissä kilpaillessa Mario Party Superstarsista kehkeytyy oivaa ajanvietettä hyvässä seurassa. Pitääkseen menon tasaisempana peli vieläpä esimerkiksi antaa avustusta viimeisenä pisteissä olevalle pelaajalle, ja jonkun jäädessä Bowserin ansaan on mahdollista, että kaikki pelaajat kärsivät. Tällä tavoin meno pysyy entistä jännittävämpänä loppuun asti.
Lautapeleissäkin esiintyviä minipelejä voi Mario Party Superstarsissa pelata myös erikseen. Peliin on ängätty hulppeat sata minipeliä. Huolimatta mielettömästä määrästä pelattavaa on hieman harmillista, ettei peliin ole lisätty lautapelienkään tavoin täysin uusia pikkupelejä. Tämä ei haittaa pelisarjan parissa ensimmäistä kertaa olevia, mutta epäilen sarjan aikaisempien osien konkareille pelien olevan hyvässä ja pahassa jo valmiiksi paljon koluttuja.
Minipelien kirjo on miellyttävän monipuolinen. Peleistä minejä tekevät niiden nopeat peliajat, jotka vaihtelevat tilanteesta ja aiheesta riippuen vain sekunneista vain muutamiin minuutteihin. Lähinnä tattiohjauksen ja yhden toimintanapin ympärille on onnistuttu luomaan varsin omaperäistä ja hupaisaa sisältöä. Pelaajat pääsevät esimerkiksi väistelemään pingviinien rynnistystä jäälohkareella, keräilemään tippuvia jäätelöpalloja, pumppaamaan jättimäisiä ilmapalloja ja niin edelleen. Pelaaja voi valita pelattavaksi pelejä sattumanvaraisessa järjestyksessä tai keskittyä tietynlaisiin minipeleihin, kuten kaikki vastaan kaikki tai erilaiset tiimitaistot.
Lautapelissä ohjattavuus on oikeastaan yhden napin varassa, joten se ei kummoisia vaadi ohjaimelta. Minipeleissä sitten tattia hakataan jo ihan tositarkoituksella. Siksi onkin hyvä, että ohjaus toimii. Switchin pienet ohjaimet ovat kovilla hektisimmissä minipeleissä, mutta suoriutuvat hyvin haasteista. Hahmot seuraavat tarkasti tatin liikkeitä, ja reagoivat napakasti toimintanappien painalluksiin.
Mario Party Superstars on graafisesti takuuvarmaa Nintendo-laatua. Kirkkaat värit ja sympaattiset hahmot luovat vahvasti positiivista tunnelmaa. Pelilaudat ovat täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, mutta ilme pysyy silti selkeänä. Minipelien runsaasta kirjosta huolimatta pelien ilme on yhtenäinen ja kivasti luokseen kutsuva. Masterointi aikaisemmista peleistä on onnistunut hyvin, josta alkuperäisistä näytettävät kuvat muistuttavat. Switch OLED pyörittää kokonaisuutta ongelmitta, eivätkä latauksetkaan veny mitenkään tunnelmaa pilaavaksi.
Samoin kuin graafinen ilme, myös äänipuoli on jo kaukaa tunnistettava ja laadukas. Lukuisista aikaisemmista Mario-peleistä kierrätetyt äänet istuvat Mario Party Superstarsin maailmaan uskottavasti eivätkä tuttuudestaan huolimatta aiheuta kyllästymistä. Musiikit eivät jää mieleen samalla tavalla kuin klassisemmat Mario-rallit, mutta yleisesti niiden yltiöpositiiviset vibat korostavat pelin sympaattista tunnelmaa mainiosti.
Mario Party Superstars on nimensä mukaisesti bileiltojen johtotähti. Virtuaalisessa lautapelissä ja hulppeassa määrässä minipelejä on yllättävän paljon potkua piristämään kavereiden keskistä illanviettoa. Vaikka jaarittelua on vähän liiaksi ja uusien pelien puute hieman ihmetyttääkin, sentään aikaisemmat lautapelit ja minipelit saa kokea kaikki yhdessä ja samassa kokonaisuudessa. Pelin näyttävä ja pirteä ilme korostaa hyvin positiivissävytteistä juhlatunnelmaa, ja napakka ohjaus pitää huolen siitä, ettei häviö jää kiinni ainakaan teknisistä ongelmista. Koko perheelle suunnattu peli on hyvä muistutus Nintendon taidosta aikaansaada hyvää menoa.