Tuoreimmat Lego-kokemukseni ovat aiemmalta vuosituhannelta, jolloin kokosin innolla kyseisistä palikoista niin linnoja kuin avaruussukkuloitakin. Olen toki seurannut pelisarjan kasvua, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun olen itse päässyt virtuaalipalikoista nauttimaan. Ensivaikutelman perusteella saatan olla pakotettu tutustumaan myös sarjan aiempiin osiin.
Pirates of the Caribbean -leffat ovat antoisaa maaperää Legoille. Yhtiöllä on ollut oma sarjansa merirosvotuotteita jo vuodesta 1989 alkaen, joten suurin osa tarvittavasta palikkakannasta onkin vain odotellut tämän lisenssin hankintaa. Elokuvat puolestaan tarjoavat paljon tunnistettavia ja vauhdikkaita kohtauksia jotka sovittaa uuteen muotoon. Koska Lego-hahmot eivät puhu, korjaavat ne myös toisen ja kolmannen elokuvan pahimman virheen eli kömpelön ja liiallisen dialogin kokonaan pois.
Muutenkin elokuvista on poimittu se olennainen eli huumori ja toiminta. Juonia on tarpeen mukaan yksinkertaistettu, ja niiden raameihin on lisäilty jos jonkinlaisia aivopähkinöitä. Nämä eivät luonnollisesti ole kovinkaan monimutkaisia, onhan peli tähdätty nuoremmille pelaajille, mutta meistä yksinkertaisemmat (lue: pelijournalistit) saattavat parissa kohtaa joutua hieman funtsimaan tilannetta ennen kuin edistymistä tapahtuu.
Luvassa on myös taistelunrytkettä, joka tosin on yhden napin takomista ja vain näennäinen haaste. Välillä täytyy muistaa erityisiä taktiikkoja, kuten kummituspiraatteja vastaan taistellessa, mutta yleensä päälle juokseminen ja napinhakkaus tuottavat voittoisan lopputuloksen. Onneksi taistelua on sijoiteltu peliin säästeliäästi. Sama pätee myös tarkempaan tasohyppelyyn, koska pelin käsitys perspektiivistä ja lähes liikkumaton kamera tekevät loikkimisesta välillä epätarkkaa ja turhauttavaa. Muuten ohjaus pelittää hyvin.
Lego Pirates of the Caribbean sisältää mukaelmat kaikista neljästä elokuvasta, myös siitä jota vielä odotetaan teattereihin ilmestyväksi. Seikkailut puhaltaisi varmasti lävitse parissa illassa, jos haluaisi oikein suorittaa, mutta tämä ei olisi lainkaan Lego-filosofian mukaista. Sen sijaan ilona on juosta kenttiä lävitse uudestaan ja uudestaan, kun seikkailuiden avaamat hahmot ja välineet sallivat kulun paikkoihin, joihin aiemmin ei ollut asiaa. Seikkailuiden välissä pistäydytään satamassa, jossa ahkerasta keräilystä palkitaan, ja pelaaja pääsee ostamaan jos jonkinmoisia lisäominaisuuksia elämänsä helpottamiseksi. Satama onkin oikeastaan kuin viides seikkailu kaupanpäällisiksi.
Pelissä on kokonaisuudessaan useita kymmeniä hahmoja, joista osa on toki vaihtoehtoisia versioita samoista naamoista. Suurimmaksi osaksi kyse onkin kosmeettisesta huvista, koska vain murto-osalla hahmoista on ainutlaatuisia erikoiskykyjä. Kunnon keräilijä haalii silti mukaansa koko lössin, ja etenkin kaverin kanssa pelatessa näistä saa revittyä jos jonkinlaista komediaa.
Piraattien palikkaseikkailut ovat kaiken kaikkiaan viehättävä ja hupaisa kokemus myös vanhemmille pelaajille. Lego-maailma on mukava paikka ja tervetullutta vaihtelua niihin kaikkiin machoilua ja räiskintää pullisteleviin peleihin, jotka keikkuvat nykyään listoilla. Vaikka haastetaso ei olekaan korkealla, on etenkin elokuvia tunteville luvassa monia huvittavia hetkiä kevyen seikkailun ja hilpeiden animaatioiden parissa.