Lego 2K Drive toimii ohjauksen osalta kuin ajatus

Visual Concepts tunnetaan ehkä parhaiten WWE 2K ja NBA 2K -sarjoistaan. Jollain tasolla Lego 2K Drive on sekin urheilupeli. Kyseessä on avoimen maailman ajopeli, jossa painopisteinä ovat maailman tutkiminen ja ensimmäisenä maaliin pääseminen.

Lego 2K Drivessa ajokissa on ilmeisesti loputon määrä polttoainetta, ja sitten kurvaillaan pelimaailmassa keräillen valuuttaa, päivityksiä ja uusia autoja. Lajityypin ongelmana on ollut itseään toistava pelattavuus ja merkityksetön tarina. Lego 2K Drive ei tee näitä virheitä, joskin tarina on melko laimea. Pelaaja on tuntematon kuski, jonka tavoitteena on voittaa itsekeskeinen ja korruptoitunut kuski Shadow Z. Hepun toimet ovat heittäneet harmillisen varjon muuten niin valoisan Bricklandian ylle. Voitto takaa toki myös paljon rahaa, joka voi pelastaa valmentaja Clutch Racingtonin työpajoineen konkurssilta. Siinäpä se tarina sitten onkin.

Yksinkertaisesta tarinasta huolimatta juoni viihdyttää hurmaavan ja huvittavien henkilöhahmojen ansiosta. Visual Concepts näyttää innoittuneen The Lego Moviesta jatko-osineen. Tämän huomaa paitsi liikeanimaatioista, myös pelin satiirisesta otteesta. Dialogissa otetaan moneen otteeseen kontaktia pelaajaan, ja lajityypin perinteille vitsaillaan runsaasti.

Ulkoisesti peli on silmäkarkkia, vaikka pelin tilavaade on huimat 10 gigaa. Yksityiskohtiin on panostettu pilviä myöten, eikä oman auton yksittäisiä palikoitakaan ole unohdettu. Ympäristössä on niin ikään katseltavaa, kuten donitsibaari, jonka parkkipaikka on täynnä poliisiautoja. Niin ja peli näyttää hyvältä myös kovissa nopeuksissa. Xbox Series S säilytti melkein kaiken aikaa 60 fps ilman ongelmia. Kisojen aikana tuli vastaan muutama notkahdus.

Jokainen pelin neljästä maisemasta on hyvin erilainen, ja jokaisessa on runsaasti tekemistä. Poliisien takaa-ajoja on odotettavissa, kultaista palikkaa työnnetään eteenpäin kuin golfissa, autolla tehdään tarkkoja hyppyjä, hirviöitä ja luurankoja murskataan ja niin edelleen.

Lego 2K Driven alueet eivät ole järin kookkaita, ja on mahdollista tutkia kaikki paikat vaivatta, sillä mikään ei hidasta menoa. Melkein kaiken läpi voi ajaa silkkana sellaisenaan, minkä seurauksena palikat lentelevät joka suuntaan. Millä tahansa pinnalla voi ajaa, sillä ajokki muuntuu automaattisesti autosta veneeksi veden ylle päätymisen seurauksena. Muutos on automaattinen, mutta sen voi asettaa valikoissa myös itse tehtäväksi. Tässä on havaittavissa hukattu tilaisuus, sillä ajamisen tuntuma ei juuri muutu riippuen siitä, ajaako vedessä vai kuivalla maalla.

Ajokokemus on onnistunut. Jokainen ajokki on täydellisesti pelaajan ohjattavissa. Käsijarrulla on helpompi vaihtaa nopeasti suuntaa, mutta on järkevämpää opetella vaikeampi luisuttaminen eli driftaaminen. Silloin tällöin hyppynappia käyttämällä voi löytää salaisia oikoreittejä.

Ajotuntuma on tietenkin eri asia kuin kisaaminen. Pelin 24 rataa vievät pelaajan pitkin poikin pelimaailmaa, mutta ne radat ovat hyvin harvoin jännittäviä. Vain muutamassa on mielenkiintoisia esteitä, ja muuten ajaminen on hyvinkin automaattista.

Mario Kartia muistuttaen matkan varrelta poimitaan mukaan lämpöohjautuvia ohjuksia, räjähtävä EMP-kilpi, menoa hidastava hämähäkinverkko ja eräänlainen musta aukko, joka sinkoaa pelaajan lähemmäs kisan kärkeä. Nämä aseet tekevät kuitenkin varsin vähän vahinkoa, eivätkä juuri hidasta vauhtia. Lisäksi ajokin hajotessa pelaaja ilmaantuu sillä sekunnilla takaisin radalle.

Lego 2K Driven niin sanottu kuminauhatekoäly on pahimpia, mitä olen viime vuosina peleissä nähnyt. Jos tekee pienimmänkin virheen, takana paahtavat kilpakumppanit hidastavat samassa mitassa omaa vauhtiaan. Ja tämä tulee ilmeisemmäksi maaliviivan lähestyessä.

Miltei kaikki kisat ovat identtisiä. Ensin ajellaan varsin rauhassa viimeiseen kierrokseen asti, ja sitten otetaan käyttöön niitä kertyneitä apukeinoja. Moinen vie jännittävyyden tunnun kisoista. Mario Kartin kaltaista sykkeen nousua ei ole odotettavissa.

Ennen julkaisuaan Lego 2K Drive keräsi huomiota mikromaksuineen, kausipasseineen ja kalliine ennakkovaraajan versioineen. Tämä ei kuitenkaan ole niin paha juttu kuin miltä saattaa kuulostaa. Peli palkitsee varsin avokätisesti uusilla autoilla ja legoukoilla muutenkin, ja läpipelaamisessa menee aikaa noin 15 tuntia. Tulevaisuus näyttää, miten pelaajia innostetaan tekemään ostoksia oikealla rahalla.

Lego 2K Drive innostaa myös rakentelemaan itse. Tuhansia palikoita on käytettävissä oman auton rakentamiseen. Se vaatii vähän mielikuvitusta ja paljon kärsivällisyyttä. Muissa pelimuodoissa on sitten cup-kisoja ja yksittäisiä ralleja. Jaetun ruudun moninpeli toimii hyvin, mutta siinä on toki samat ongelmat kuin yksin pelaavillakin.

Kannattaako Lego 2K Drive ostaa? Se riippuu siitä, mitä on etsimässä. Avoimessa maailmassa on harvoin tylsiä hetkiä, sillä erilaiset tehtävät ovat vaihtelevia. Hyvän ohjauksen ansiosta maailman tutkiminen on nautittavaa. Toisaalta ne varsinaiset kisat ovat pettymys. Jos siis mikromaksut eivät pelota, voi tässä olla oiva lahja perheen nuoremmille.