Last Epoch lähestyy valmistumista

Erään D:llä alkavan toimintaroolipelin valmistumista odotellessa on hyvä katsastaa, mitä muuta markkinoilla on. Last Epoch on viettänyt hyvän tovin Early Access -ohjelmassa ja sai hiljattain moninpelipäivityksen, joten ei muuta kuin testaamaan.

Aikakausilla leikittelevä pääosin tekstinä kerrottu tarina vie pelaajaa varsin mittavien alueiden läpi suuria mysteerejä ja pahiksia metsästäessä. Kerronta ei suoraan sanottuna jaksanut aivan valtavasti kiinnostaa, eikä tiuhaan vaihtuviin henkilöihin ehdi koskaan tottua. Mutta harvapa toimintanaksutteluja niiden juonen takia pelaakaan. Yleisesti ottaen pelin läpi läsnä olevat hahmot auttaisivat kuitenkin juurruttamaan tarinan tiettyihin henkilöihin, jotka ohjaisivat pelaajaa vähitellen eteenpäin.

Monille isommille ja pienemmille kartta-alueille hajautettu maailma avautuu pääjuonen edetessä vähitellen metsäisistä alueista korruption valtaamiin raunioihin, hylättyihin kyliin ja kosmisempiin ympyröihin asti. Jokaisella on ulkoasunsa lisäksi omat vihollisensa, joita tosin kierrätetään jonkin verran hieman eri väreihin tai asusteisiin puettuna. Kavalkadi on kuitenkin varsin laaja, ja uutta öttiäistä osuu vastaan vähän väliä. Varsinaisia "kunnon" pomovastuksia on vähänlaisesti, mutta jokainen sellainen sisältää jotain mekaniikkaa, jonka hyödyntämistä vaaditaan hengissä säilymistä varten. Mistään vallankumouksellisista elementeistä ei tosin ole kyse.

Pelaajat valitsevat viidestä (valitettavasti ulkoasun ja sukupuolen osalta lukitusta) hahmoluokasta yhden, jotka voivat lisäksi erikoistua tarinan edetessä. Esimerkiksi Acolyte voi ryhtyä itselleen uskollisia otuksia komentavaksi nekromantikoksi tai kuolemaa jäljitteleväksi viikatemieheksi. Jokaisella hahmoluokalla on vähintään kaksi erikoistumissuuntausta kolmannen auetessa viimeistään pelin lopullisessa julkaisussa oletettavasti tämän vuoden puolella. Erilaisia kykyjä voi kerralla olla käytössä varsin rajallinen määrä, mikä oli pieni harmi vaihtoehtojen runsauteen nähden. Koko hahmonkehityksen kuvaamiseen kuluisi tovi jos toinenkin, mutta mukana on niin vähitellen kasvavia ominaisuuspisteitä, lukuisia taikavarusteita kuin pari erikoisempaakin kikkaa.

Näistä ensimmäinen on tetrispalikkamainen Idols-ruudukko, jota voi täyttää erimuotoisilla passiivia kykyjä parantavilla palikoilla. Toinen on itse kykyjen erikoistaminen niitä käyttämällä. Esimerkiksi tulipallon voi laittaa hakeutumaan, jakautumaan tai sylkemään liekinheitinmäistä vanaa. Tuunattavaa siis riittää. Hieman harmillisesti iso osa hahmon parantamisesta liittyy pieniin ja vähittäiseen kykypisteiden nostoon siellä täällä, mutta isojakin hyppyjä tulee välillä tehtyä etenkin harvinaisten aseiden tai esineiden löytymisen yhteydessä. Hahmonkehitystä voi myös vetää uusiksi kohtalaisen vapaasti, mutta nimenomaan kykyjen erikoistuminen on tehty hieman ärsyttäväksi, eikä uusia tyylejä ole erityisen joustava testata.

Last Epochin ulkoasu on sarjaa "varsin kiva" loksauttamatta leukoja erityisen paljoa efektien, vihollismäärien tai tapahtumapaikkojen osalta. Ihan mukavia hyökkäyksiä, ryhmäkokoja ja näkymiä toki löytyy, mutta suurimmalta osin mennään ennalta-arvattavissa ympyröissä. Moninpeli kaverin kanssa on varsin viimeaikainen lisäys, ja vaatii selkeästi vielä tekemistä. Yhteys palvelimeen katosi pelitestien aikana muutaman kerran, ja useammin kuin yhdesti toinen pelaajista kärsi ärsyttävästä nykimisestä. Pahin ongelma liittyi kuitenkin kartta-alueelta toiselle siirtymiseen, joka tuntui kestävän iäisyyden. Ja koska monet alueista on jaettu niin pieniin palasiin, latausruutua joutui tuijottelemaan turhankin usein. Offline-tilassa yksinpeliä pelatessa tätä ongelmaa ei ollut.

Last Epoch on lupaava, mutta vielä kehitystyötä vaativa toimintaroolipeli, joka ei onneksi tyydy vain kopioimaan edeltäjiään. Sen karheimmat kulmat kaipaavat vielä hiomista etenkin moninpelin osalta, mutta kokonaisuus on jo tälläkin hetkellä ihan pelattavassa kunnossa. Loppupeliä ei tässä vaiheessa vielä päädytty testaamaan, mutta mukana olevat järjestelmät takaavat melkoiset määrät hienosäätöä oman hahmoluokan täydellistämistä varten, jos sellaisesta innostuu.