Asus Vulcan Pro

Perinteisten PC-kuulokkeiden objektiivinen arviointi on sikäli haasteellista, että äänenlaatuun eivät vaikuta pelkästään kuulokkeiden elementit, vaan myös äänikortti, joka niitä ruokkii. Asus Vulcan Pro helpottaa urakkaa siinä mielessä, että kuulokkeiden mukana tulee oma ROG Spitfire -audioprosessori. USB-piuhan päässä killuvaan säätökapulaan upotettu äänikortti takaa, että Vulcan-kuulokkeista saa hyödyn irti koneessa kuin koneessa. Se on myös tärkein Pro-mallin etu. Pelkkiä kuulokkeita myydään ilman Pro-lisänimeä pari-kolmekymppiä edullisempaan hintaan.

Asus Vulcan Pro sijoittuu noin 130 euron hintaluokkaan, joten kyseessä eivät ole kaikkein edullisimmat, mutta eivät myöskään kalleimmat pelikuulokkeet. Ensikosketus kuulokkeisiin on vakuuttava. Kuulokkeet kuoriutuvat tukevanoloisesta matkakotelosta ja metallivahvikkeiset nivelet napsahtavat auki ilman turhia kitinöitä. Rakenne on - jos ei kaikin puolin jäykkä - ainakin kestävän tuntuinen, ja keinonahkaiset pehmusteet tuntuvat hyvältä. Matkakotelon sivulenkeistä on helppo poimia myös mikrofoni, joka kiinnittyy vasemmanpuoleiseen kuppiin yhdessä nyöritetyn audiojohdon kanssa.

Vasemmasta korvakupista löytyy myös Vulcan-kuulokkeiden eksoottisin ominaisuus: Active Noise Cancelling -kytkin. Kun kytkimen napsauttaa päälle, kuulokkeet kumoavat aktiivisesti ulkomaailmasta tulevia ääniä. Tämä ns. vastameluteknologia mahdollistaa peliääniin keskittymisen myös meluisissa ympäristöissä, kuten LAN-tapahtumissa. Ominaisuus edellyttää yhtä AAA-kokoista paristoa, joka piiloutuu oikeanpuoleiseen kuppiin. Ratkaisu on tasapainon kannalta looginen, ja laadukkaiden pehmusteiden ansiosta käyttömukavuus on suljetuiksi kuppikuulokkeiksi varsin hyvä.

Asus on selvästi ajatellut pelaajia kuulokkeiden suunnittelussa. Jo ANC-kytkimen asettaminen ei-hiirikäden puolelle on fiksu veto, mutta ROG Spitfire -äänikortista löytyy lisäksi kolme kätevää kytkintä eri äänimoodeille. FPS-asetus on erityisesti räiskintäpeleihin tarkoitettu moodi, jossa äänialan ylä- ja alapää korostuvat sähäkämmän elämyksen tuottamiseksi. Se toimii kuitenkin hyvin myös ajopeleissä, kuten F1 2012:ssa. Surround-moodi puolestaan imitoi 7.1-tilaääntä, kun taas Amp-asetus tuntuisi yleisesti voimistavan äänitasoja. Kytkimet on taustavalaistu mahdollistaen niiden napsuttelun myös pimeässä. Lisäksi Spitfiren ja kuulokkeiden väliin jäävästä parimetrisestä audiopiuhasta löytyy välistä taskuklipsi, jossa on pyöritettävä äänenvoimakkuudensäädin ja mikrofonin mute-kytkin. Näin kaikki tarvittavat ominaisuudet ovat kiivaimmassakin Battlefield-myllytyksessä aina näppien ulottuvilla.

Äänikuvaltaan Vulcan on tukevaääninen setti. Basso jytisee syvältä, mutta myös puhe ja yksityiskohdat erottuvat peli- ja elokuvakäytön kannalta selkeästi. Musiikinkuunteluun kuulokkeet eivät kuitenkaan ole optimaaliset. Joissain raskaammissa kappaleissa basso tuntui jo liian raskaalta, eikä toisaalta moniäänisessä soitinten sinfoniassa lievältä tukkoisuudeltakaan voi välttyä. Tämä ei ehkä häiritse niinkään pop-musiikkia, mutta jo rockissa kaipasin hieman avarampaa äänimaailmaa. Viimeistään tämä tuli selväksi klassista musiikkia kuulokkeilla kuunnellessa. Tällainen on kuitenkin aika normaalia pelikuulokkeille.

Tilaääni on toinen tärkeä tekijä pelikuulokkeissa, ja Vulcan Pron Surround-moodi suoriutuu tehtävästä tyylikkäästi. Pari kertaa erehdyin jopa katsahtamaan taakseni pelistä kuuluneita ääniä - tosin näin on tapahtunut myös verrokkeina toimineilla Sennheiser HD 595 -stereokuulokkeilla, jotka liikkuivat muutama vuosi takaperin samassa hintaluokassa. Tässä kohdin pitääkin erottaa aito surround ja virtuaalisurround toisistaan. Ero ei ehkä ole kuin yöllä ja päivällä, mutta se on silti olemassa. Vulcaneista on jossain määrin aistittavissa se, että kupeissa on yksi elementti, joiden kautta ääniprosessori yrittää erilaisin kaikutehostein luoda vaikutelmaa 360 asteen äänialasta. Kuulokkeilta ei siis voi odottaa poikkeuksellisen vaikuttavaa tilaääntä, mutta useimmille tarkkuus on varmasti riittävä.

Harmillisesti kuulokkeiden suurimpiin myyntivaltteihin kuuluvaan aktiiviäänenvaimennukseen liittyy koukku, joka voi vähentää ominaisuuden hyödyllisyyttä varsinkin kotioloissa. Äänenvaimennus nimittäin tuottaa hiljaisemmissa tilanteissa selvästi erottuvaa taustakohinaa, ja lisäksi äänikuva hieman ohenee. Niinpä käyttäjä joutuu helposti tilanteeseen, jossa on valittava kuunteleeko kuulokkeiden läpi tehonäytönohjaimen huminaa ja tukevampia peliääniä vaiko kohinaa ja kevyempiä ääniä. Sen sijaan jos taustamelu on voimakasta, äänenvaimennuksesta on ihan konkreettista hyötyä. Basso ja muu mökä hiljentyivät selvästi, tosin puheäänet pääsivät aika kirkkaasti läpi. Kyse on kuitenkin pelikuulokkeissa uudesta tekniikasta, joten varaa toiminnallisuuden hienosäätöön varmasti vielä löytyy.

Kokonaisuutena Vulcan Pro on mainio vaihtoehto niille, jotka arvostavat vaivatonta plug & play -asennusta, tukevaa peliääntä ja liikuteltavuutta. Olin yllättänyt siitä, miten hyvältä ne kuulostavat ilman minkäänlaisia ajuriasennuksia, ja voisin helposti kuvitella kantavani hälyä vaimentavat Vulcanit LAN-tapahtumiin. Kotikoneessani ne eivät aivan kykene korvaamaan Asus Xonar Essence STX -äänikorttia ja erottelukyvyltään parempia Sennheisereitä, mutta jos musiikillinen tarkkuus ei ole tärkein kriteeri, Vulcaneita on helppo suositella luurikaupoille lähteville.