Kingdom Hearts 358/2 Days

Kuten sarjan kaikki pelit, Kingdom Hearts 358/2 Days on toimintaroolipeli. Tässä tapauksessa se tarkoittaa ruudulla joka puolella viuhtovia ja ampiaisparven tavoin päällekäyviä vihollisia. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta sarjan ystäville, mutta DS:n toteutus lisää soppaan uuden mausteen. Vihollisia ei nimittäin näe välillä ollenkaan, kiitos järkyttävän huonon kuvakulman ja elefantin ketteryydellä ohjautuvan kameran. Onneksi pelissä on sentään vihollisiin lukittuva tähtäin, jonka ansiosta taistelut eivät ole pelkkää tuskaa. Huono toteutus syö hirvittävän paljon peli-iloa, mikä on suoranainen sääli, sillä taistelujärjestelmässä on runsaasti hyviä ideoita. Pelaaja pystyy muun muassa määrittelemään omia erikoishyökkäyksiään, onnistuneilla peräkkäisillä iskuilla voi kasvattaa bonusmittaria, jokaisella vihollisella on oma selkeä taistelutyylinsä ja niin edelleen.

Koska kyseessä on roolipeli, siinä on myös luonnollisesti jonkinlainen hahmonkehitysjärjestelmä. Tässä tapauksessa se ansaitsee erillisen maininnan, sillä sen toteutus on mielenkiintoinen. Pelihahmo nimittäin kantaa kirjaimellisesti kaikkea osaamistaan mukanaan, sillä joka ikinen käytettävä kyky, taito tai hahmon taso täytyy ottaa mukaan selkäreppuun. Tämä pakottaa väkisinkin kompromisseihin, sillä kaikkea ei voi kantaa mukanaan. Usein joutuukin miettimään, panostaako enemmän vahvempaan hahmoon vai varaako mukaan myös parantavia juomia.

Kunniamaininta tulee myös pelin juonelle ja henkilöhahmoille. Ystävyys-teemaa käsittelevä juoni jaksoi kiinnostaa ja tarinan päähenkilöt tuntuivat sopivan sympaattisilta. He olivat kuin japanilaisia versioita Disneyn satuhahmoista. Matkan varrelle sattui myös mahtavia paikkoja ja persoonallisia pahiksia, jotka ovat varmasti tuttuja Disneyn animaatioihin tutustuneille. Toisaalta pelin juoni vaatii avautuakseen aikaisempien osien tuntemusta, joten uusille pelaajille meno voi tuntua ajoittain sekavalta.

Kingdom Hearts 358/2 Days yrittää selvästi olla isosisarustensa näköinen ja oloinen peli. Pelintekijät ovat selvästi yrittäneet tuoda PS 2:lla nähdyt pelit sellaisenaan DS:lle, mutta eihän se ole onnistunut. Lopputuloksena syntyi peli jonka kiinnostava tarina, hyvät henkilöhahmot ja satumainen maailma hukkuivat huonon toteutuksen alle.