Avaruutta, tuota viimeistä korpimaata, on pelihistoriassa tutkittu ja valloitettu useampaankin otteeseen. Useimmiten kysymyksessä on kuitenkin hyvin löyhästi tieteellisiin faktoihin perustuvaa avaruusoopperaa tai jännittävää toimintaa. Kerbalin avaruusohjelma ottaa hieman realistisemman lähestymistavan pakottaen miettimään ja suunnittelemaan astetta pidemmälle ennen aurinkokunnan salojen tutkimista. Huolellinen taustatyö ja suunnittelu on vähintään yhtä tärkeää kuin itse toteutus, sillä muuten pienet vihreät avaruusmiehet menehtyvät jollain hirveällä tavalla avaruuden suuressa tyhjyydessä.
Pelaaja heitetään pelissä johtamaan tutkimuskeskusta, jonka tarkoituksena on kehittää erilaisia avaruusaluksia ja laitteita tutkimaan aurinkokunnan salaisuuksia. Minkäänlaista erityistä päämäärää ei ole, mutta pelaajaa kannustetaan suorittamaan jatkuvasti monimutkaisempia ja haastavampia tutkimusmatkoja aurinkokuntaan. Avaruusohjelmat eivät pyöri pelkällä tieteellisellä innostuksella, vaan jokainen avaruuspaatti maksaa rahaa. Niinpä tiede täytyy useimmiten valjastaa erilaisten sponsorien tukemien projektien toteuttamiseen, tosin ajoittain palkitaan jopa pelkästä puhtaasta merkittävästä suorituksesta kuten kiertoradalle pääsemisestä.
Kun sponsorit ovat löytyneet, on aika pistää rahaa haisemaan ja rakentaa pähein rakettimoottoreilla rakennettu alus koskaan. Tämä rakentelu on hyvin suuri osa pelikokemusta. Mikäli et nauti jokaisen yksityiskohdan miettimisestä omaa alusta rakennettaessa, jättää peli varmasti kylmäksi. Muut pääsevät vauhtiin kattavien opetusosioiden avulla, mutta hauskinta on lähteä itse rakentelemaan mitä kummallisimpia aluksia. Tietenkin perusteet kannattaa pitää mielessä, mutta käytännössä kokemus on erheistä oppimista yhä uudelleen ja uudelleen. Kun lopulta onnistuu vaikkapa saamaan ensimmäisen aluksen turvallisesti Kerbalin kuuhun ja takaisin, ei riemulla ole rajoja.
Avaruuden valloituksen suurimmaksi esteeksi nousee pelin ohjaus, sillä se ei ole kääntynyt hyvin konsolille. Jostain syystä kehittäjät ovat halunneet pitää tietokoneiden käyttöliittymän, eivätkä ole muokanneet sitä konsoleille sopivaksi. Esimerkiksi rakettien rakentaminen on todella hidasta ja monimutkaista puuhaa. Samaten lennon aikana tieteellisten kokeiden tai erilaisten osien testaus on tuskallista, sillä pienen papanan kokoista osaa pitää metsästää liikuttamalla kursoria analogisella tatilla. Kursori liikkuu äärimmäisen hitaasti ja tönkösti, eikä pieneen osaan osuminen ole helppoa reaaliajassa raketin suhatessa samalla avaruudessa. Osa toiminnoista vaatii erilaisten näppäinyhdistelmien painamista, mutta nämä yhdistelmät voivat jopa toimia eri tavalla eri näkymissä. Tämä aiheuttaa usein ongelmia, ja pahimmillaan oman raketin saa pyörimään täysin hallitsemattomasti pelkästään unohtamalla, mitä mikin näppäinyhdistelmä teki. On erittäin turhauttavaa epäonnistua vaativassa laskeutumisessa pelkästään sen vuoksi, että ohjaus on suunniteltu huonosti. Tämä jos mikä tappaa peli-ilon tehokkaasti.
Tekninen toteutus on vaatimaton. Ulkoasu on paikoitellen suttuinen, ja siirtymät erilaisten näkymien välillä aiheuttavat pahaa tökkimistä. Tärkeistä tiedoista on usein hankala saada selvää tekstin pienen koon vuoksi, mikä aiheuttaa hankaluuksia. Esimerkiksi kiertoradan korkeimman ja matalimman pisteen luvuilla kun on hyvinkin paljon merkitystä, mutta sen lukemiseen ruudulta saa istua puolen metrin päässä telkusta. Äänipuoli on suurimmaksi osaksi aika hiljainen lukuun ottamatta rakettien jylyä ja avaruudessa kuultavaa rauhallista musiikkia.
Kerbal Space Program on selkeästi peli, joka kannustaa tutkimaan ja kokeilemaan. Se ei anna alun opastuksien jälkeen ohjeita, vaan pelaajapolo on oman kekseliäisyytensä varassa. Mikään ei tietenkään estä turvautumasta netin kollektiivisesti koottuihin oppaisiin ja tietovarantoihin. Joskus pieni apu voi olla paikallaan, mutta suurimmat sävärit saa suunnittelemalla ja toteuttamalla itse omat yksilölliset tutkimusmatkansa. Valitettavasti PS4:n version totaalisesti munitut kontrollit heittävät turhaan lisää kapuloita rakettimoottoreihin. Peli toimii esimerkkinä siitä, tietokoneilla nähtyjä käyttöliittymiä ei kannata kääntää suoraan konsoleille. Kyllä tämä hätävarana menee, mutta avaruutta kannattaa tutkia mieluummin tietokoneilla.