Uncharted: Drake's Fortune

Uncharted Drake's Fortune on ensimmäinen Uncharted peli, ja viimeisin jonka olen pelannut läpi. Peli julkaistiin jo vuonna 2007 mutta itse olen päässyt pelaamaan kyseistä peliä ensimmäistä kertaa vasta vuosi takaperin. Peli alkoi erittäin tyylikkäästi ns. TV-sarjan kuvauksista, jota kuvaa itse Elena ja jossa Nathan avaa esi-isänsä(?) haudan, joka onkin tyhjä ja sisältää vain muistion. Tästä alkaa seikkailu jossa Nathan ja vanha kaverinsa Sully lähtee etsimään El Doradon kultaista patsasta tältä pikkusaarelta. Myöhemmin Nate taas tapaa Elenan ja seikkailusta tulee loppeen lopuksi kolmen hengen seikkailu läpi mysteerisen saaren.

Juoni oli erittäin hyvä. Käänteitä oli muutama joista osa yllätti (tai yllättäisi ainakin jos tämä olisi ensimmäinen UC jota pelaisin) ja se oli tarpeeksi pitkäkin. Hahmot olivat hyvin suunniteltuja, jopa pahiksetkin, mutta jos kuvittelisin pelin ensimmäiseksi Unchartedikseni niin hahmoihin ei oikein tullut sellaista tietynlaista kiintymystä, jota seuraavissa osissa ilmeni, lukuunottamatta Natea. Pahiksia oli kolme joista parhaiten mieleen jäi Eddy Raja, ja sitten oli vielä Roman ja Navarro.

Pelimaailma oli mielestäni kaunis ja yksityiskohtainen, mutta erittäin itseääntoistava. Maisemina toimi lähinnä viidakko ja ahtaat tunnelit ja maanalaiset paikat, joista tuli mieleen Tomb Raider. Muutama hauska vaihtelukohtakin tuli, esimerkiksi vesiskootterilla ajo tai autolla pakomatka. Loppua kohti maisemat alkoivat vaihdella hitusen enemmän niinkuin vihollisetkin. Peli oli myös toimintatäytteinen joka oli suuri plussa varsinkin minun kohdalla, ja muutama sniikkikohta ja "pelottava" kohta toi pelin toimintaan tarpeeksi vaihtelua.

Maisemat kylläkin näytti erittäin kauniilta, esimerkiksi Vesiputoukset ja tiheät viidakot ja esineet oli mallinnettu todella hyvin. Peli ei tuntunut yhtä elokuvamaiselta kuin uudemmat osat, mutta tarpeeksi elokuvamaiselta silti että se tuntui Unchartedilta. Hahmot olivat erittäin tarkasti suunniteltu ja viimeistelty, mutta osa (vain osa) animaatioista oli aika tönkköjä joka pilasi hitusen pelin tunnelmaa. Vihollistekoäly oli siedettävää tasoa, joka kyllä lyö välillä jotkut nykypäivän pelitkin. Ääninäyttely oli hoidettu erittäin erittäin hyvin joka hahmon osalta. Nathan ja Sully oli koomisia aina välillä ja Elena hoisi hommansa todella hyvin, ja Eddy Raja on yksi joka saa minulta erityismaininnan yhtenä ärsyttävimmistä hahmoista pelisarjassa (hyvällä tavalla tottakai). Musiikki ja äänitehosteet oli hoidettu hyvin, etenkin ensimmäinen.

Ohjattavuus oli mielestäni yksi pelin heikoimmista lenkeistä, sillä oikea sauva jolla käännetään kuvaa tähdätessä, tuntui hitusen tönköltä jonka takia olin usein mieluummin nyrkkitappeluissa kuin pitkän matkan tarkkuusammunnassa. Myös uudemmissa pelissä erinomaisesti toteutettu kiipeily tuntui hitusen hankalahkolta, muttei niin hankalalta että peliä pitäisi piikittää siitä.

Pelin läpäistyä peli jää lähinnä kaappiin keräämään pölyä ellei halua pelata tarinaa uudestaan tai keräillä aarteita, mutta tarina oli tarpeeksi pitkä (10h) että annan pelille anteeksi pelkän yksinpelimuodon, sillä nettipeli ei olisi muussa tapauksessa muutenkaan tuonut kuin pari tuntia lisää pelattavaa. Peli oli erittäin hyvä juonellisesti ja graafisesti, mutta hitusen tönkkö ohjattavuus ja itseään toistavat maisemat olivat pelin heikoin osa.

Hyvää
Loistavat hahmot
Toimintatäytteinen
Grafiikka
Tarina oli hyvä
Kauniit maisemat...

Huonoa
... mutta ne toisti itseään
Turhan tönkkö ohjaus