Tutustuin peliin vasta vuonna 2012. Halo, miksi sokaisit minut?
Kaunis maailma ja hieno kenttäsuunnittelu? Check. Mielenkiintoinen tarina? Check. Toimiva pelattavuus? Check. Bioshock on se peli, joka kulminoi vuosien fps -pelien kehityksen. Vielä vuonna 2013 tätä pelattaesaa ei auta muu kuin ihastella; aika ei ole syönyt tämän vuonna 2007 julkaistun pelin pelattavuutta ollenkaan. Ja minä kun luulin, että Halo on se peli, joka teki kaiken oikein.
Myös grafiikat ovat vielä kohta kuuden vuoden jälkeen huippuluokkaa (vaikka joku CoD -fanipoika saattaa muuta väittääkin). Art Deco ja mukavan sarjakuvamainen toteutus hyväilevät mielikuvitusta samalla, kun tutkit Rapturen ennen niin loisteliaita käytäviä.
Loppupään juonenkäänteet eivät jätä kylmäksi ja hei, Plasmidit ovat ihan helvetin hauskoja ja piristävät perinteistä tulitaistelua tavalla, jota en ole ennen videopeleissä nähnyt.
HUOM: Ei suositella aivottomia putkiräiskintöjä suosiville; ideana on tutkia kaikessa rauhassa joka nurkka ja sopukka Rapturen tarinan avaamiseksi. Sekä miinuksena ja plussana voisi sanoa sen, että viholliset spawnaavat satunnaisesti, etkä koskaan pääse "rauhassa" vaeltamaan, vaan aina välillä pitää päästä muutama Splicer päiviltään.
Parhaat palat:
+Plasmidit
+Tarina
+Ympäristö ja kenttäsuunnittelu
+Ääninäyttely
+Sander Cohen!
+Musiikki (ei pelkästään soundtrack, vaan myös käytävillä soivat 40-50 -lukujen helmet)
Mädät omenat:
-Loppupäässä, hahmon kehittyessä peli muuttuu erittäin helpoksi, jopa vaikeimmalla vaikeusasteella
-Vita-Chamberit tekevät kuolemasta lähinnä pakokeinon.