Call of Duty: World at War

Kröhöm!
Maailmansodat ovat aina ollut lempiaiheeni muiden rähinöiden keskellä joten luonnollisesti innostuin tämän pelin ilmestyttyä (silloin joskus...). Arvioni on luonnollisesti oma mielipiteeni.

Tarina ja yksinpeli:

Jokainen sotapelejä pelaava tietää "2 ison rähinän" tapahtumat pääpiirteittäin joten mitä siitä selittelemään.
Pelaaja taistelee taas kahdella, mutta täysin erinlaisella rintamalla:
Amerikkalaisena sotamies Miller:inä tyynenllä merellä jossa fanaattiset japanilaiset odottavat puissa ja heinikkoon maastoutuen pistimet tanassa.
Ja Neuvostoliiton taisteluihin Dimitri Petrenkon pussihousussa jossa puna-armeijan sotakone jyskyttää kohti berliiniä.

Eniten kyllä jäi mieleen juuri tuo euroopan rintama jossa näkyy melko hyvin sodan raakuu ja armottomuus. Tuolla kulmassa pistetään antautuneet sakemannit riviin ja ammutaan konepistoolla muitta mutkitta. Ja Tuolla ammutaan pakenevia sakuja selkään kuin eläimiä. Ja tuossa edessä sakemanni teloittaa haavoittuneita neukkuja pitkillä sarjoilla... Tälläistä ei näy amerikkalaisilla... ehei...

Maisemat ja tilanteet on matkittu aika hyvin tunnetuista sota leffoista kumminkin kivasti terästettynä. Ensimmäistä kertaan, myös tankit on lisätty peliin. Tankillä ajaminen on kylläkin tylsää ja itseään toistavaa....
Itse pidin myös vihollisien "tuhoamis"mahdollisuudesta joka lisää tätä realistisuusta sodan kauhuista. Kranaatti vihuin jalkoihin ja tulee rumaa jälkeä. Pistimet ja molotovit olivat mainio kikka pelin tekijöille josta nautin mainiosti!

Neukkujen sota on kiinnostavaa jossa näkee myös mukavasti historiallisia tosi seikkoja (esim. teloitukset). Myös venäläisten vitsit ovat ihan mukavaa kuultavaa. Mieleen painuvin hahmo oli tietenkin Viktor Reznov jonka kanssa kuljemme koko venäjä kamppanian.
Amerikkalaisten sota... Melko tylsää. Onneksi ei montaa tehtävää tarvitse suorittaa ennen neukku tehtäviä. Ehtä hahmot? Mitkä olivatkaan heidän nimensä?...

Moninpeli:

Moninpeli on perus Call of duty mättöä tietenkin uusilla maisemilla ja historiallisilla aseilla. Moninpeliin oli tälläkertaan lisätty myös yksinpelissä olevat tankit. Ne vain tuntuvat ylivoimaisilta jalkaväkeä vastaan mutta mitäs pienistä.
Uusi pelimuoto oli myös pistetty lihamyllyyn jota ei harmillisesti ole näkynyt muissa peleissä: War.
Tässä pelimuodossa taisellaan aina yhdestä lipusta kerrallaan. Aina kuin oma joukkue saa vallattua lipun, oman osapuolen kannustus huudot kuuluvat taustalla joka antaa kyllä ihmeesti puhtia hyökkäykseen ja pistää perhoset vatsassa lentelemään (varsinkin jos taistelee kiväärillä jossa pistin). URAAA!
Ihmettelen vain perus kiväärimiehen alkeellista röllipukua....

Yhteenveto (viimein...):

Call of duty: World at war on hyvä peli yksinpelinä sekä moninpelinä, varsinkin euroopan rintamalla. Tälle pelille olisi voinut tehdä ehkä hitusen paremmin vaikkapa keskittymällä pelkästään eurooppaan... Pelin tekijät olisivat voineet ottaa osaa tähään peliinlaitetuista ideoista myös myöhempiin peliin.

Uusia WW2 pelejä odotellen, näkemiin...